-
Kuvittaja Linda Bondestam: ”Kuvakirjat ovat hyvä tapa käsitellä vaikeita teemoja”
Linda Bondestamin Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevan työhuoneen seinät ovat täynnä kuvia ja pöydät kirjoja. Hänen mielestään kuvittaminen ja erityisesti hahmojen piirtäminen on maailman kivoin työ. Bondestam tekee usein eläimiä muistuttavia hahmoja, jotka symboloivat ihmisiä. Joskus kirjan julkaisun jälkeen hän on huomannut, kuinka hahmo muistuttaakin hänen naapuriaan. Bondestam sanoo, että hyville kuvittajille on jatkuvasti kysyntää. Sellaiseksi tuleminen…
-
Heidi Iivari, Tartto: “Lukiessaan ihminen ei ole koskaan yksin”
”Virossa on hyvin vahva lukemisen kulttuuri. Uskon, että se jopa voimistui neuvostoaikana, kun kirjat olivat niin edullisia. Se oli sellaista kulttuuria, mitä tuettiin ja millä omaa kieltä pystyi ylläpitämään. Kirjailijat jopa ujuttivat kirjoihinsa erilaisia piiloviestejä, jotta virolaiset pystyivät lukemaan omaan kieleensä ja kansaansa liittyvistä asioista. Virossa lukemisen perinne on hyvin vahva myös lapsilla. Virolainen koulusysteemi…
-
Presidentti Sauli Niinistö: ”Kirjojen myötä voimme tutustua erilaisiin kulttuureihin”
Lasten ja nuorten säätiön Read Hour -lukutaitokampanja haastaa kolmatta kertaa koko Suomen lukemaan tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaidon päivänä 8. syyskuuta. Tänä vuonna kampanja toteutetaan myös Ruotsissa, Virossa ja Isossa-Britanniassa. Kirjojen myötä meille avautuu uusia maailmoja. Voimme tutustua erilaisiin kulttuureihin ja ajattelutapoihin. Toisaalta kirjallisuus osoittaa myös, että ihmiset ympäri maailmaa ovat lopulta aika samankaltaisia. Meitä yhdistäviä…
-
Helena Bross, Tukholma: “Lastenkirjat ovat portteja kirjallisuuteen ja lukemiseen”
”Minun oli vaikea oppia lukemaan ja kirjoittamaan. En ymmärtänyt kirjaimia, mutta en uskaltanut pyytää apua. Toisella luokalla sain diagnoosin lukihäiriöstä. Kolmannella luokalla pääsin erityisluokalle, jossa oli muita lapsia, joilla oli lukivaikeuksia. Luokka oli niin kutsuttu lukuluokka. Opettajani oli sitoutunut pedagogi ja käytti moderneja opetusmenetelmiä. Hänen luokassaan saimme tehdä paljon hauskoja juttuja, kuten näytelmiä, ja huomasin,…
-
Natalia de la Ossa, Lontoo: ”Lukemalla voit olla mitä vain”
“Päädyin myymään kirjoja oikeastaan vahingossa. Olen aina rakastanut kirjoja, sillä perheeni kannusti kovasti lukemaan. Kun elämässäni tuli hetki, jolloin tarvitsin kipeästi työpaikan, marssin Blackwells-ketjun kirjakauppaan ja pyysin töitä. Tunsin tuon kirjakaupan kuin omat taskuni. Kävi ilmi, että heillä oli joulusesongin ajaksi minulle töitä kolmeksi kuukaudeksi ja pikkuhiljaa kirjojen myymisestä on tullut minulle kokopäivätyö. Kun sitten…
-
”Kirjailijan ei tarvitse olla aikuinen”, ajatteli Lea Pennanen ja perusti kustantamon nuorille
Lea Pennanen ei enää istu keittiönpöydän ääressä kirjaamassa punakynää oppilaiden esseisiin. Sen sijaan hänen työpäivänsä koostuvat sähköpostien lähettämisestä, käsikirjoitusten lukemisesta ja kustantamon yhteistyökumppanuuksien solmimisesta. ”Nyt saan tehdä nimenomaan sitä, mitä itse haluan. Kun työskentelin opettajana monet asiat eivät olleet hallinnassani. Nyt teen juuri niitä hommia, joita olen itselleni keksinyt. Totta kai kaipaan esimerkiksi säännöllistä kuukausipalkkaa ja työyhteisöä”, Pennanen kertoo. Kustantamon pyörittämiseen yksin on tarvittu sinnikkyyttä. Ennen kaikkea…
-
Kirjailija Veera Ojola: “Chatfiktio kannustaa nuoria lukemisen pariin”
Puhelimen ruudulla näkyy Whatsapp-sovellus ja MYGIRLSS-niminen ryhmäkeskustelu, jossa käydään intensiivistä keskustelua edellisen illan bileistä. Emma on pulassa Oikeesti Kato Emman story Hääh Okei oota Sooooooooos Chatfiktio on videomuodossa julkaistu tarinankerronnan tapa, jossa tarina on tehty puhelimen pikaviestipalvelun, kuten Whatsappin keskustelun muotoon. Tarina etenee puhelimen ruudulla kahden tai useamman henkilön välisenä viestittelynä. Katsoja seuraa dialogin etenemistä viesti viestiltä päähenkilön ruudulta katsellen. Katsoja siis pääsee ikään kuin katselemaan…
-
Kesäkuun positiiviset signaalit
Uutisia yhdenvertaisuudesta… Tampereella kokeillaan uutta Kaikukortti-palvelua. Maksuton kortti voidaan myöntää yli 16 vuotta täyttäneille tamperelaisille. Kokeilun tavoitteena on mahdollistaa kulttuuripalveluiden kokeminen myös niille kaupunkilaisille, joilla ei siihen muutoin olisi mahdollisuutta haastavan taloudellisen tilanteensa vuoksi. Kortilla saa maksuttomia lippuja myös omille alle 16-vuotiaille lapsille ja lapsenlapsille tilaisuuksiin, joihin on itsekin osallistumassa. Toinen kokeilu kattaa paitsi Tampereen,…
-
Toukokuun positiiviset signaalit
Ylen selvityksen mukaan nuorille riittää kesätöitä koronasta huolimatta. Erityisesti itsensä työllistäminen on nuorten keskuudessa yleistynyt. Viime vuonna, kun kesätyöpaikkojen määrä romahti koronapandemian takia, 4H-yrityksiä perustettiin 850, eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta aiemmin. Kesätyöpaikkojen määrä on kasvanut myös yksityisellä palvelualalla, teollisuudessa, kuljetusalalla ja julkisella sektorilla. Koulupsykologi Suvi Eskelisen mukaan suuri osa nuorista voi paremmin…
-
Professori Reijo Karhinen: “Rehtori ei voi tehdä uudistuksia yksin, mutta hän voi yksin estää ne”
1. Olet puhunut paljon toimintaympäristön muutoksesta ja siitä, että osaaminen on vahvuutemme. Onko Suomen koulutus ja sitä kautta osaaminen tulevaisuuskestävää? Toimintaympäristömme historiallisen nopeasta muutoksesta seuraa, että osaamisemme eli koko kansakunnan osaamistaseen on uudistuttava nopeammin kuin koskaan. Olenkin huolissani siitä, onko meillä riittävää näkemystä tulevaisuuskestävästä Suomesta. Sellaisesta Suomesta, joka on osaava, uudistuva, digitaalinen ja hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Käymme…
-
Kestävyystutkija Arto O. Salonen: “Tulevaisuuden toivoa lisäävä työ on merkityksellistä tekijälleen”
1. Millä reseptillä kestävyyskriisi ratkeaa? Osittain niin, että toimimme tehokkaammin, tuottavammin ja kilpailukykyisemmin. Jos tehokkuuden vastakohta on tuhlaaminen, niin siihen meillä ei ole varaa, kun käytössämme on yhden rajallisen maapallon resurssit. Vielä oleellisempaa on kuitenkin määritellä edistymistä uusilla tavoilla. Mitäpä jos edistymistä olisikin irtiotto kansalaisten kokemista riittämättömyyden ja mitättömyyden kokemuksista? Tai millaisen yhteiskunnan saisimmekaan aikaiseksi, jos päättäväisesti houkuttelisimme esiin toistemme parhaita puolia? On…
-
Tutkija Emma Hakala: “Koulut ja rehtorit voivat toimia ekologisen jälleenrakennuksen kirittäjinä”
1. BIOS-tutkimusyksikkö on tuonut ekologisen jälleenrakennuksen käsitteen suomalaiseen keskusteluun. Mitä sillä tarkoitetaan? Ekologinen jälleenrakennus perustuu ajatukseen, että elämme tällä hetkellä ympäristön kannalta kestämättömässä maailmassa, ja tähän tarvitaan nopea mutta hallittu muutos. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin kestäviin rajoihin, tulee yhteiskunnan toiminnot kokonaisvaltaisesti järjestellä uudelleen. Tämä tarkoittaa muun muassa investointeja infrastruktuurin uudistamiseksi, työn uudelleen organisoimista ja tuotantojärjestelmien parantamista,…
-
Coach-toiminnan avulla löytyi oma tapa ohjaustyöhön
Matka alkoi Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hankkeen järjestämällä coach-koulutuksella. Se tuki hyvin yhteisöpedagogin opinnoissa saamiani oppeja, josta sai hyvän pohjan lähteä harjoittamaan ohjaamista. Koulutuksessa syvennyimme yhdenvertaisuuteen, erilaisiin elämäntaitoihin liittyviin harjoitteisiin ja ohjaussuunnitelmien tekemiseen. Suunnitelmien tekemisessä painopiste oli ohjattavien ryhmien tarpeiden tunnistamisessa. Työtapojen rakentuminen alkoi, kun pääsin tekemään coachausta. Suunnittelussa tärkeintä on määritellä se…
-
Valmennusohjelma tukee koulun kestävän elämäntavan edistämistä
Ekososiaalinen sivistys on yksi tärkeimmistä opetussuunnitelmasta nousevista teemoista Sammonlahden koulussa Lappeenrannassa. Rehtori Vesa Raasumaa tiesi, että koulussa tapahtuu monia aiheeseen liittyviä yksittäisiä asioita, mutta kokonaiskuva ei hahmottunut. Siksi hän päätti syksyllä 2020 lähteä mukaan rehtoreiden valmennusohjelmaan, jossa sai rakentaa teemaan liittyvän kehittämistyön omaan kouluunsa. Raasumaata kiinnosti myös uusien, erilaisten käsitteiden haltuunotto. ”Tähän teemaan liittyy monta…
-
Kevätjuhlapuhe: Tulevaisuus toivoa täynnä
Parahin nuori, elämäsi risteyksessä oleva arvokas ihminen. Viime vuodet ovat olleet täynnä epävarmuutta ja myllerrystä. Joskus voi olla vaikea nähdä, mitä hyvää tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Et ole näiden fiilisten kanssa yksin. Haluan nyt kuitenkin välittää sinulle terveiset yli kahdeltakymmeneltä upealta nuorelta, jotka kertoivat minulle pari viikkoa sitten, mikä antaa heille toivoa tulevaisuudesta. Nuoret listasivat…
-
Toimittaja Hanna Hietikko: “Valma-ryhmä oli medialukutaitoista porukkaa”
Osallistuin Seinäjoella ammatillisen koulutuskeskus Sedun valma-ryhmän Sanoita parempi maailma -työpajakokonaisuuteen huhtikuun lopussa. Ennen pitämääni työpajaa ryhmä oli jo tehnyt ennakkotehtäviä ja aloitellut sanataiteen parissa. Minun jälkeeni ryhmä lähtisi seuraavassa työpajassa Kalevan navetan studiolle säveltämään biittiä kappaleeseen, joka huipentaa työpajakokonaisuuden. Media-alan ammattilaisena pidin ryhmälle työpajan journalismista ja disinformaatiosta. Kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteista painotin etenkin numeroa 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Lopuksi teetin ryhmälle media-aiheisen kyselyn. Ilmastonmuutos on…
-
Maailma 2050 -kirjoituskilpailun voittaja: “Kirjoitin siitä, millaisen uskon tai pelkään tulevaisuuden olevan”
Kilpailutekstien joukossa oli niin runoja, kaunokirjallisuutta kuin asiapitoisempia esseitä. Osa kirjoituksista käsitteli tulevaisuutta varsin dystooppisesti ja osa näki vuodessa 2050 paljon samaa kuin arjessamme tälläkin hetkellä. Kolmen parhaan joukkoon pääsivät Hanna Ranta, 16, Monica Sundqvist, 15 ja Aino Hirvonen, 14. Rannan voitokas teksti kertoo siitä, kuinka tulevaisuudessa ihmiset ovat menettäneet yhteyden luontoon, vaikka elävät sen keskellä. Samalla…
-
Maailma 2050 -kirjoituskilpailun voittajatekstit
Sija 1: Hanna Ranta: Tapio on kuollut Tapio on kuollut Hiljaisuuden aika on laskeutunut Maaksi hän on palaava Kuninkaan henki ei ollut armeijan Tosin kuin maan kulta ja sametti Tumma aavikon ja vuonon öljy Joka kuihtuu kuin vihreät lehdet Sinivalon paisteessa Talot murenevatKiven käydessä vanhaksi ja lahoksiPuun virvotessa sähkön elvyttämänäTornien kiivetessä kuin satujen linnatTaivaaseen, jossa savupilvet ja lämpöAuringon siunaama lämpöIhmisen…
-
Kemiläisnuoret pohtivat, miltä tulevaisuus heistä tuntuu
Laura, 21 vuotta: Tulevaisuus.Näkökulmia niin monta.Pelon täyttämä,epätoivoon hukkuva,toiveikkuudessaan loistavavaiko ihanuudessaan pakahduttava.Sydämeen mahtuvat kaikki,mutta vaikea valita yksi,josta puhua.Pelko maailman ja sen eliöiden puolesta,epätoivo ihmisten tyhmyydestä,toiveikkuus paremmasta huomisesta,ihanuus kaiken kauniin ansiosta.Kun silmät sulkee ja antaa toiveiden juosta vapaana,välähdyksenä pimeässä näkyy valo ja onnellisuus.Sydämen täyttää toive rakkaudesta,lämmöstä ja naurusta.Suuren ei onnen tarvitse olla,tai rakkauden monimutkainen.Kunhan ei pimeyteen yksin…
-
Noora Jakobsson, 23: ”Ryhmässä jokainen sai olla oma itsensä”
Osallistuin keväällä 2021 Tulevaisuussafarille, joka on työpaja 16–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole vielä ammatillista koulutusta tai eivät ole työelämässä. Tulevaisuussafari toteutettiin 12 viikon työkokeiluna ja sen järjestäjänä Kajaanissa toimii Vaara-kollektiivi. Ryhmämme ohjaajina toimivat Vaara-kollektiivin taiteilijaohjaajat Sami Sainio ja Sonja Pakalén. Minun lisäkseni ryhmässä oli neljä muuta nuorta ja myöhemmin mukaan tuli vielä viides nuori. Jokainen…