Sirkuksessa on voimaa. Sosiaalisen sirkuksen ammattilaiset ovat tottuneita tekemään sirkusta monien erilaisten ryhmien kanssa. Vaikka taidemuoto itsessään pysyy samana riippumatta siitä, kenen kanssa sirkusta tehdään, toisten kokemuksista on hyötyä, kun lähtee toteuttamaan toimintaa itselleen uusien ryhmien parissa. Mitä siis pitää ottaa huomioon, kun lähtee tekemään sirkusta maahanmuuttajaryhmien kanssa?
1. Hyödynnä vertaisohjaajia
Monille maahanmuuttajanuorille harrastaminen saattaa olla ajatuksena vieras, ja vapaaehtoiseen iltatoimintaan osallistuminen jää toteutumatta monista eri syistä. Yksi syy voi olla se, että valtaväestön harrastuksiin mukaan tuleminen pelottaa esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi. Avoimissa ryhmissä vertaisohjaajien käyttö on osoittautunut toimivaksi tavaksi houkutella nuoret paikalle. Jos alueen maahanmuuttajanuorisolla on jo tuttu vertaisohjaaja tai valtaväestöstä poikkeavaa kulttuuritaustaa edustava sosiaaliohjaaja, voi nuorten olla helpompi tulla uuteen toimintaan yhdessä hänen kanssaan. Usein myös se saattaa madaltaa nuorten osallistumiskynnystä, jos toinen sirkusohjaajista edustaa valtaväestöstä poikkeavaa kulttuuritaustaa.
2. Tee yhteistyötä oppilaitosten kanssa
Helpoin tapa tavoittaa maahanmuuttajanuoret, on tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Paras tapa on toteuttaa sirkustoimintaa osana kotoutumiskoulutuksen tai maahanmuuttajien valmistavien luokkien opetusta. Oppilaitoksen ja ryhmän omien opettajien suhtautumisella on suuri merkitys sirkustoiminnan onnistumiselle. Käytä siis riittävästi aikaa opettajien sitouttamiseksi toimintaan esimerkiksi henkilökunnalle järjestettävien sirkuskoulutusten ja henkilökohtaisten aloitus-, väli- ja lopetuspalavereiden muodossa. On myös järkevää antaa yhteistyökumppanille ennen toiminnan alkua suunniteltu runko koko sirkustoiminnan kestolle. Tämä mahdollistaa myös sen, että voitte suunnitella esimerkiksi sirkustunneilla käytettävää sanastoa suhteessa muuhun opetukseen.
3. Juhli osallistujien kulttuureita
Maahanmuuttajaryhmät ovat tuskin koskaan täysin homogeeninen ryhmä. Useimmiten ryhmässä olevat nuoret tulevat monista eri kulttuureista, eivätkä he välttämättä tunne toisiaan ennestään. Ryhmäytymiseen ja toisiinsa tutustumiseen kannattaa käyttää erityisen paljon aikaa ja energiaa. Voitte esimerkiksi tehdä harjoituksia, joissa kukin esittelee oman lähtömaansa tansseja, tai perustaa oman harjoituksissa kuunneltavan Spotify-soittolistan, johon kukin saa lisätä kappaleita omasta kotimaastaan. Samalla kun opetat ryhmälle omalla esimerkilläsi suomen kieltä, voit myös opetella sanomaan sanoja heidän kielillään. Kynnys kielen käyttämiselle madaltuu, kun nuoret voivat nähdä sinunkin yrittävän parhaasi.
4. Tee sukupuolten välinen kanssakäyminen helpoksi
Monissa kulttuureissa sukupuolten välinen kanssakäyminen on monimutkaisempaa tai haastavampaa kuin Suomessa. Ole tästä tietoinen, mutta älä suunnittele kaikkea toimintaasi niin, että eri sukupuolten edustajat eivät joudu tekemisiin toistensa kanssa. Voit erilaisilla harjoitteilla lempeästi haastaa ennakkokäsityksiä siitä, kenen kanssa voi toimia yhdessä, ja hiljalleen siirtyä harjoitteissa enemmän kanssakäymistä vaativiin harjoitteisiin. Usein kun sirkusohjaaja suhtautuu toimintaan niin, että eihän tässä ole mitään ongelmaa, ryhmä seuraakin perässä, ja kanssakäyminen sujuu helposti iloisessa ja turvallisessa ympäristössä.
5. Kerää palautetta toiminnallisesti
Käytä toiminnallisia palautteenkeruumenetelmiä erityisesti sellaisten ryhmien kanssa, joiden kielitaito ei vielä riitä kirjallisen palautteen antamiseen. Toiminnallista palautetta voit kerätä esimerkiksi pyytämällä osallistujia kiipeämään puolapuilla sitä korkeammalle mitä enemmän he tykkäsivät tekemistänne harjoitteista, tai pyytämällä heitä merkitsemään sen hetken, jossa he saivat suurimman onnistumisen kokemuksensa sinä päivänä.
Lisää ideoita ja vinkkejä maahanmuuttajaryhmien kanssa toimimiseen löydät Lasten ja nuorten säätiön julkaisuista. Vinkit on kerätty Lasten ja nuorten säätiön Sirkuksesta siivet elämään -hankkeessa vuosina 2017–2020 työskennelleiltä sirkusohjaajilta Sorin Sirkukselta, Kulttuurikeskus PiiPoolta, Taidekoulu Estradilta ja Sirkus Magentalta sekä heidän yhteistyökumppaneiltaan. Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.
Kirjoittaja Sofia-Charlotta Kakko toimii säätiöllä kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijana ja vastaa Sirkuksesta siivet elämään -hankkeesta. Hänen osaamisalueensa on taiteen käyttö hyvinvoinnin edistämisessä, erityisesti sosiaalisessa sirkuksessa, ja kehittävä verkostotyöskentely. Sofiaa motivoi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten mahdollistaminen sellaisille ryhmille, jotka saattaisivat muuten jäädä niistä pois. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri (Teatterin ja draaman tutkimus).
