Mitä ajattelet, kun ajattelet sanaa ”lukutaito”? Mitä kaikkea se pitää sisällään?
Monet ajattelevat sanan liittyvän kirjojen lukemiseen. Osa yhdistää siihen esimerkiksi medialukutaidon käsitteen.
Kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen huomauttaa, että sanana ”lukutaito” viittaa suomen kielellä lähinnä tekstin vastaanottamiseen eli lukemiseen. Hän muistuttaa, että lukutaito on myös tekstin tuottamista. Perinteisen lukutaidon rinnalle on myös tuotu monilukutaidon käsite, joka laajentaa ajatteluamme lukutaidosta ja tekstien moninaisuudesta
Monilukutaidon käsite tuo lisäksi esiin, että lukutaito ei koske vain yhdenlaista tekstiä, vaan se voi olla mitä tahansa toimintaa tai kieltä, johon liittyvät tietyt säännöt, merkit ja tavat.
”Monilukutaitoa on medialukutaito ja digitaalinen lukutaito. Käsite sisältää matemaattisen ja ekologisen lukutaidon: myös luonto voi olla kirja. Monilukutaitoa on kehollinen tai taiteellinen ilmaisu: sirkus ja näytteleminen”, Kumpulainen kertoo. Hän lisää, että Euroopan unioni on nostanut esiin muun muassa emotionaalisen lukutaidon, jolla tarkoitetaan toisen ihmisen tulkitsemista ja hänen asemaansa asettumista.
Kumpulainen johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tutkimus- ja kehityshanketta, jonka tavoitteena on edistää monilukutaitoa Suomessa. Hankkeessa on tuotettu muun muassa aiheeseen liittyviä materiaaleja oppilaitoksille ja perheille.
”Nuorten oman ilmaisun tukeminen on tärkeää. Monilukutaidon opettaminen on sitä, että annamme nuorille välineitä tulkita erilaisia tekstejä sekä ilmaista itseään.”
Vastakkainasettelu sulkee ovia toisenlaisilta oppijoilta
Perinteinen printattu kirjallisuus nostetaan helposti muunlaisen tekstin, kuvan ja äänen yläpuolelle. Kumpulaisen mukaan mikään lukemisen tai tuottamisen muoto ei ole toista arvokkaampi.
”Kulttuurissamme on vahva tekstipohjaiseen tiedonvälitykseen liittyvä perinne. Keskusteluissa asetetaan myös helposti vastakkain perinteinen lukutaito ja digilukutaito. Perinteinen lukutaito ei enää yksinään riitä, ei nuorille eikä minkään ikäisille. Esimerkiksi valeuutiset voivat hämätä ketä tahansa, eivätkä ne aina ole perinteisessä tekstimuodossa.”
Monilukutaidon edistäminen voi myös auttaa sellaisia lapsia, nuoria ja aikuisia, joille perinteinen lukeminen tuottaa haasteita.
Kumpulaisen mukaan monilukutaidon käsite antaa tilaa erilaisuudelle ja antaa mahdollisuuksia erilaisille ihmisille ja oppijoille – myös niille, joille niin kutsuttu perinteinen lukutaito on haasteellista. Joskus kyse on motivaatiosta, joskus oppimiseen liittyvistä häiriöstä.
Kumpulainen kertoo, että monilukutaito on kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tasa-arvon edistämisen ja erilaisuuden hyväksymisen väline. Monilukutaidon edistäminen voi myös auttaa sellaisia lapsia, nuoria ja aikuisia, joille perinteinen lukeminen tuottaa haasteita.
”Printtitekstin priorisoiminen ja muiden tekstimuotojen väheksyminen sulkee paljon ovia ja motivaatiota.”
Tavoitteena tasa-arvo ja muiden ymmärtäminen
Monilukutaidon käsitteellä on pitkät perinteet anglosaksisissa maissa. Käsite ”multiliteracy” syntyi tarpeesta ymmärtää ja hyväksyä erilaisia lukemisen ja tuottamisen muotoja.
”Anglosaksisissa maissa on jo pidempään ollut maahanmuuttajalapsia ja monia kulttuureja. Monilukutaidon edistäminen oli alun perin liike ja pedagoginen tapa, miten kasvattajat voivat antaa tilaa nuorten eri tavoille ilmaista itseään ja oppia.”
Nykyään Suomessa on varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa yhtenä tavoitteena monilukutaidon edistäminen. Kyseessä ei ole samanlainen oppisisältö kuin matematiikka tai äidinkieli, vaan monilukutaito on läpi opetussuunnitelman leikkaava laaja-alaisen osaamisen alue.
Kumpulainen korostaa, että hän ei missään nimessä väheksy kirjallisuutta tai printatun tekstin lukutaitoa. ”Silti samalla meidän pitää muistaa tasa-arvoinen ja moninaisuutta kunnioittava asenne lukutaitoon”, Kumpulainen sanoo.
