Nuorten tulevaisuuskuva 2025. Neljän nuoren visualisoima tulkinta siitä, miten 13–18-vuotiaat kuvaavat tulevaisuutta. Mitä sinä näet? Teoksen ovat tehneet Aalto-yliopiston opiskelijat Biyu Zhang, Magdalena Gliszczynska, Helena Massuda Garcia ja Alex Le.
Selvityksen viisi tärkeää havaintoa:
1. Hyvän tulevaisuuden ydin löytyy läheltä.
Nuorten tulevaisuuden toiveet keskittyvät arjen peruspilareihin kuten rauhaan, terveyteen, taloudelliseen turvaan ja läheisiin ihmissuhteisiin.
2. 2020-luvun Suomen nuorten suurimmat huolet ovat sota ja köyhyys.
Nuoret näkevät sodan ja köyhyyden kaikkein uhkaavimpina tulevaisuuden varjostajina ja ne nousevat huolena ilmastokriisin edelle.
3. Luottamus tulevaisuuteen murenee, kun katse siirtyy omasta elämästä maailmaan.
Yli puolet nuorista luottaa omaan tulevaisuuteensa, mutta usko Suomen ja erityisesti maailman tulevaisuuteen heikkenee tuntuvasti.
4. Tulevaisuuskuvat ovat vahvasti sukupuolittuneita.
Tytöt ovat useammin huolissaan, erityisesti ilmastosta ja omasta pärjäämisestään. Pojat ovat huolissaan maahanmuutosta ja luottavat useammin omaan osaamiseensa.
5. Nuorilta puuttuvat yhteiset, innostavat visiot paremmasta tulevaisuudesta.
Mielikuvittelun tila näyttää kaventuneen ja radikaalisti uudet tai vaihtoehtoiset tulevaisuudet ovat harvinaisia, mikä kertoo jaettujen myönteisten tulevaisuuskuvien puutteesta.
Esipuhe
Lasten ja nuorten säätiö selvitti yli 2400 nuoren (13–18 vuotta) tulevaisuuskuvia, eli mielikuvia siitä, millaisena he näkevät tulevaisuuden ja oman elämänsä osana sitä. Tulevaisuuskuvat syntyvät tiedon, kokemusten ja mielikuvituksen vuorovaikutuksesta ja kertovat, mitä pidämme mahdollisena, toivottavana ja pelottavana. Nuorten tulevaisuuskuvat auttavat ymmärtämään, millaisessa ajassa nuoruutta eletään juuri nyt, ja millaisia mahdollisuuksia nuoret näkevät edessään.
Selvitys osoittaa, että nuoret hahmottavat tulevaisuuksissaan niin toivoa kuin epävarmuuttakin. He näkevät tulevaisuuden, jossa korostuvat rauha, terveys ja turva, mutta myös sodan, ilmastokriisin ja eriarvoisuuden uhka. Samalla vastaukset kiinnittyvät vahvasti tuttuun arkeen, kuten ystäviin, työhön, terveyteen ja turvaan. Epävarmuuden ajassa nuoret näyttävät hakevan toivoa juuri niistä asioista, jotka tuntuvat mahdollisilta ja ovat lähellä omaa elämää.
Huomionarvoista on, että tuhansien vastausten aineistossa vain harva nuori irtautuu totutuista mielikuvista ja heittäytyy kuvittelemaan jotakin aivan uutta. Teknologiset utopiat, avaruusmatkailu ja muut tulevaisuuden fantasiat ovat harvinaisia. Tämä viittaa siihen, että nuorilta puuttuvat jaetut, innostavat mielikuvat paremmista tulevaisuuksista.
Nuorten tulevaisuuskuvat 2025 -selvitys on osa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun yhteistyötä Tiedon kanssa.
Maailman suunta mietityttää
Kyselyssä selvitettiin, miten luottavaisesti nuoret suhtautuvat omaan, Suomen ja maailman tulevaisuuteen. Tulokset osoittavat, että nuorten luottamus tulevaisuuteen rakentuu vahvimmin omasta elämästä käsin: 64 % nuorista luottaa omaan tulevaisuuteensa, mikä heijastaa halua uskoa omiin mahdollisuuksiin, osaamiseen ja pärjäämiseen. Suomen tulevaisuuteen luottaa 49 % nuorista, mutta epävarmuus on yleisempää kuin omaa tulevaisuutta arvioitaessa, ja nuorten näkemykset jakautuvat selvästi enemmän.
Maailman tulevaisuuteen luottamus on heikointa, sillä vain 27 % nuorista suhtautuu siihen myönteisesti, kun taas yli kolmannes ei luota siihen lainkaan.
Turvaa, terveyttä ja rauhaa
Nuorten mielikuvissa hyvä tulevaisuus rakentuu useista keskeisistä tekijöistä, joita kyselyssä kartoitettiin monivalintakysymysten avulla. Rauha ja hyvät kansainväliset suhteet, terveys, taloudellinen turva, läheiset ihmissuhteet ja mielen hyvinvointi muodostavat kokonaiskuvan tulevaisuudesta, jossa nuoret voivat luottaa itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan.
Rauha ja hyvät kansainväliset suhteet nousevat nuorten vastauksissa yhdeksi tärkeimmistä hyvän tulevaisuuden edellytyksistä (41 %). Nuoret kuvaavat tulevaisuutta, jossa maailmantilanne on vakaa, konfliktien uhka on pienempi ja kansainvälinen yhteistyö toimii.
Terveys on tärkeää 41 prosentille nuorista, ja merkitsee tulevaisuuskuvissa vapautta toteuttaa itseään, liikkua, harrastaa ja elää täysipainoista elämää. Mielen hyvinvoinnin nostaa hyvän tulevaisuuden tekijäksi 30 prosenttia nuorista. He haluavat jaksaa työssä ja aikuisuuden vastuissa uupumatta.
”Pääsen lääkiksestä ja jaksan.”
”Olen terve ja voin hyvin. Kenties perheelläni on lemmikki ja harrastan yhä kuntosalia.”
Hyvä tulevaisuus syntyy arjen peruspilareista
Läheisten ihmissuhteiden tärkeyttä korostaa 38 prosenttia nuorista. Tulevaisuuskuvissa rinnalla on ystäviä, kumppaneita, lapsia ja muuta perhettä, eikä elämää tarvitse kokea yksin.
”Minusta on tullut aviomies ja isä.”
Taloudellinen turva on merkityksellistä 40 prosentille nuorista. He toivovat, että elämä olisi hallinnassa ja että aikuisuudessakin olisi mahdollisuus saada tukea ja turvaa, jos elämässä tulee vaikeuksia. Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista ei ole elänyt talouskasvun aikaan, vaan he ovat kasvaneet kuunnellen puhetta säästöistä, leikkauksista ja työmarkkinoiden epävakaudesta. Monet ovat myös kokeneet vaikeiden aikojen vaikutukset arjessaan. On mahdollista, että juuri tästä syystä tasapaino ja taloudellinen pärjääminen koetaan erittäin tärkeinä.
Nuorten sanoittamista tulevaisuuskuvista välittyy tiivis suhde rahaan, elämässä menestymiseen ja ulkonäköön. Hyvä tulevaisuus merkitsee monille paitsi vakautta, myös esimerkiksi omaa kasvavaa yritystä, äkkirikastumista, hienoa autoa, matkustamista tai muuta taloudellisen menestyksen symbolia.
”Olen suuressa kaupunkimaisemassa. Katson kattokerrosasuntoni suuresta ikkunasta alas. Olen juuri osunut pitkävedon ystävieni kanssa ja olen todella rikas. Autovarastossa odottaa upouudet porsche ja mersu. Elämä hymyilee.”
Hyvä tulevaisuus näyttäytyy tasapainoisena arkena, jossa on ystäviä, perhe, terveyttä, mielekkäitä opintoja ja kiinnostava työ, jossa viihtyy. Nuoret haluavat nähdä Suomen jatkossakin rauhallisena ja turvallisena maana, jossa ei tarvitse pelätä, ja jossa voi hengittää puhdasta ilmaa sinisen taivaan alla. Suuri osa nuorista korostaa luonnon puhtauden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja yhdenvertaisuuden merkitystä. Hyvässä tulevaisuudessa ihmiset ja luonto voivat hyvin rinnakkain.
”Ilma on raikas, eikä lainkaan saasteinen. Aurinko paistaa ja on aamukosteutta ilmassa. Keskustassa vilisee busseja ja ihmisiä. Lukioihin ja kouluihin suuntaa paljon lapsia ja kaikilla on hyvä olla. Ihmiset näyttävät iloisilta, vaikka onkin arkipäivä.”
Varjoja horisontissa: Sodat, köyhyys ja ilmastokriisi
Tulevaisuuskuvat heijastavat sitä, mihin suuntiin nuoret näkevät maailman kehittyvän ja minkä he kokevat uhkaavan omaa elämäänsä. Kuvaa synkentävät voimakkaimmin globaalit ilmiöt, eli sodat, köyhyys sekä ilmastokriisi ja luontokato. Huolta aiheuttavat myös oma pärjääminen sekä työllistyminen ja työttömyys. Tärkeä havainto selvityksen perusteella onkin, että 2020-luvun hyvinvointiyhteiskunnassa elävillä nuorilla suurimmat huolet liittyvät juuri sodan uhkaan, köyhyyteen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen.
Nuoret pelkäävät sotaa ja köyhyyttä – isot kriisit luovat epävarmuutta omaan pärjäämiseen
Lähes puolet nuorista (47 %) kokevat sodat huolestuttavana uhkakuvana. Huono tulevaisuus näyttää karulta sotatantereelta, jossa ruoka on loppunut ja väkivalta on jatkuvasti läsnä.
Köyhyyden nostaa esiin 36 % nuorista. Kurjassa tulevaisuudessa köyhyys merkitsee rahapulan lisäksi epävarmuutta, rajoituksia ja ulkopuolisuutta:
”Ihmisten taloudellinen tilanne. Eniten huolestuttaa se, että Suomessa ei pärjää missään ammatissa. Niissäkin tilanteissa joissa paperilla näyttäisi, että rahaa tulisi paljon, niin niistäkin suurin osa menisi yrityksen velkojen maksuun ja verotukseen. Yhteiskunta jossa kaikki elävät kädestä suuhun.”
Oman pärjäämisen sekä työllistymisen teemat ovat painavia huolenaiheita lähes kolmannekselle nuorista. Opintojen ja työelämän kynnyksellä he pohtivat, löytyykö jokaiselle paikka muuttuvasta työelämästä, jossa tekoälyn rooli kasvaa nopeasti.
Ilmastokriisi häilyy synkkänä pilvenä tulevaisuuskuvien yllä. Nuoret kuvaavat maailmaa, jossa turvattomuus ja ympäristön tuhoutuminen kietoutuvat yhteen. Kuvissa toistuu tuhoutunut ympäristö: saasteet peittävät taivaan, meri tulvii, metsät palavat, ilma on paksua ja kuumaa.
”Joudun uimaan yliopistolle, kauppaan ja kaikkialle muuallekin, koska veden korkeus on noussut useita kymmeniä metrejä. Joudun pitämään maskia 24/7, koska uusi supervirus on maailmanlaajuinen. Ötökät ovat metallia ja hyökkäävät jatkuvasti armeijaa vastaan.”
Tulevaisuus näyttäytyy osalle nuorista teknologisoituneena ja kylmänä maailmana, jossa tekoäly hallitsee, ihmiset eivät enää kohtaa ja elämä on pelkkää selviytymistä. Luontokato yhdistyy usein ihmisyyden katoamiseen. Huolta herättävät myös demokratian heikkeneminen, vihamielisyyden lisääntyminen ja talouden romahtaminen.
Sama maailma, eri linssit
Tulevaisuus ei näytä kaikille samalta. Sukupuolten välillä on merkittäviä eroja siinä, mitä pidetään tärkeänä tai huolestuttavana.
Huolenaiheet eivät jakaudu tasaisesti
POJAT top 5 huolenaihetta
- Sodat (42 %)
- Maahanmuutto (32 %)
- Köyhyys (30 %)
- Ilmastokriisi ja luontokato (27 %)
- Työllistyminen ja työttömyys (26 %)
TYTÖT top 5 huolenaihetta
- Sodat (55 %)
- Ilmastokriisi ja luontokato (44 %)
- Köyhyys (43 %)
- Oma pärjääminen (41 %)
- Työllistyminen ja työttömyys (34 %)
Tytöt nostavat esiin useampia huolenaiheita kuin pojat ja vaikuttavat selvityksen perusteella olevan epävarmempia tulevaisuudestaan ja pärjäämisestään. Pojat luottavat enemmän omaan osaamiseensa ja kokevat tarvitsevansa vähemmän muita ihmisiä tuekseen. Maahanmuutto nousee poikien toiseksi suurimmaksi huolenaiheeksi, kun tytöistä vain 9 % nimeää sen huolekseen monivalintavastausten joukosta.
Läheisten ihmissuhteiden myönteistä merkitystä painottavat tytöt (49 %) poikia enemmän (30 %). Tyttöjen tulevaisuuskuvissa korostuvat myös koulutusmahdollisuudet, ihmissuhteet ja yhteisöllisyys.
Selvityksen tulokset osoittavat, että nuorten ajattelussa ja mielikuvissa tulevaisuudesta on eroja ja jännitteitäkin. Nuoret katsovat tulevaisuutta yhteisestä horisontista, mutta heidän näkymänsä värittyvät omien kokemusten, identiteetin ja arvojen kautta.
Nuorten näkemykset maahanmuutosta jakavat tulevaisuuskuvia. Osa nuorista näkee maahanmuuton uhkana turvallisuudelle, taloudelle ja suomalaiselle identiteetille. Toisille tulevaisuuden uhkaava kuva syntyy päinvastoin siitä, että erilaisuutta ei hyväksytä ja syrjintä lisääntyy. Nuorten kuvauksissa näkyy sekä pelkoa “Suomen menettämisestä” että toiveita nykyistä moninaisemmasta yhteiskunnasta, jossa jokaisella olisi paikka ja ääni riippumatta taustasta.
Myös ympäristöön liittyvissä kysymyksissä jakolinjat toistuvat. Monet nuoret toivovat nopeita ja vahvoja yhteisiä toimia ekokriisin ratkaisemiseksi, kun taas toiset painottavat yksilönvapautta ja henkilökohtaisia valintoja. Ilmastonmuutos näyttäytyy isona huolena, mutta se jää akuutimpien sodan ja köyhyyden uhkien varjoon. Viisi vuotta sitten nuoria huolestuttavien asioiden kärkikolmikko olisi todennäköisesti ollut erilainen.
Lopuksi: Toive turvallisesta maailmasta on tämän hetken suuri utopia
Tulevaisuuskuvissa heijastuvat tämänhetkiset maailmanlaajuiset epävarmuudet, jotka saavat monet pohtimaan omaa pärjäämistään ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa elämäänsä. Nuorten tulevaisuuden näkymät kuvaavat sitä, mistä nuorten seuraamissa medioissa ja yhteisöissä keskustellaan. Nuoret ovat hyvin tietoisia maailman tilanteesta ja tulkitsevat sitä oman viitekehyksensä läpi. Yksi merkittävimmistä havainnoista onkin se, että tulevaisuuskuvat ovat vahvasti sukupuolittuneita, kuten nuorille kohdennettu mediaympäristö.1
Nuorten tulevaisuususko on heikolla tasolla, ja sitä tulee vahvistaa. 2 Tulevaisuuskuvat avaavat uusia näkymiä siihen, mitä nuoret toivovat ja pelkäävät. Samalla on tärkeää tarkastella, mitä kuvista puuttuu. Nuoret eivät kuvittele radikaaleja utopioita, kuten avaruusmatkoja tai uusia teknologisia keksintöjä. Tämä voi viitata siihen, että mielikuvittelun ja luovuuden tila on nuorten elämässä osin kaventunut. Monet kertovat tulevaisuuskuvissaan myös epävarmuudestaan sekä siitä, etteivät näe edessään tulevaisuutta. Yhteiskunnan kaikilla alueilla onkin tärkeää kuunnella nuorten ajatuksia avoimesti, ja hyväksyttävä esiin nousevat tunteet, toiveet ja luovat ratkaisut.
Perinteisesti nuoruudessa haetaan omaa paikkaa ja haastetaan yhteiskunnan normeja sekä aikuisuuden odotuksia. Tämän selvityksen valossa nuoruuden muutosvoima näyttäytyy kuitenkin uudella tavalla. Monien nuorten tulevaisuuskuvissa sodan uhka ja turvattomuuden kokemukset varjostavat tulevaa, ja toive rauhasta ja taloudellisesta turvasta nousee keskeiseksi “uudeksi tulevaisuudeksi”. Nuoruuden utopiat ovat siis muutoksessa.
Selvitys osoittaa, että nuoret katsovat tulevaisuutta toivon ja huolen välimaastosta. He kaipaavat rauhaa, turvaa ja mahdollisuutta pärjätä, ja näkevät nämä yhtä aikaa haavoittuvina ja tavoiteltavina päämäärinä. Toivo ja kuvittelukyky eivät ole kadonneet, mutta ne tulevat herkemmin esiin, jos nuori kokee olonsa turvalliseksi tässä hetkessä. Turvallisuus ja tulevaisuus kulkevat käsi kädessä.
Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, millaista tulevaisuutta me aikuiset ja organisaatiot heijastamme puheessamme. Pelottavistakin tulevaisuuskuvista on tärkeää keskustella nuorten kanssa, mutta yhtä tärkeää on tarjota rinnalle vaihtoehtoisia näkymiä ja mahdollisuuksia. Se, millaisen kuvan maalaamme tulevaisuudesta, vaikuttaa siihen, mitä nuoret pitävät mahdollisena.
Tulevaisuuskoulussa työskentelemme sen eteen, että nuorilla olisi tilaa kuvitella enemmän kuin vain nykyhetken jatke. Viritämme mielikuvittelua ja opetamme tulevaisuusajattelun taitoja, jotta nuoret voivat nähdä useita mahdollisia tulevaisuuksia – ja oman paikkansa niissä.
Tulevaisuus syntyy siitä, mitä uskallamme kuvitella. Siksi nuorille on annettava tilaa nähdä myönteisiä mahdollisuuksia, joita ei vielä ole olemassa. Toivo, mielikuvitus ja rohkeus valavat kipinän rakentaa parempaa huomista.
”On mustikoita ja kuusia.”
Lähteet:
[1] EUKids Online –tutkimus 2024-25.
[2] Nuorisobarometri 2024; Tulevaisuusbarometri 2025
Näin selvitys tehtiin
Selvitys toteutettiin osana Tulevaisuuskoulun ja teknologiayritys Tiedon yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten tulevaisuusajattelua ja luottamusta tulevaan.
Tulevaisuuskuvat-aineisto kerättiin Lasten ja nuorten säätiön sivuilla julkaistulla verkkokyselyllä maaliskuun ja lokakuun 2025 välisenä aikana. Erityisesti yläkouluille ja toiselle asteelle suunnatussa kyselyssä kerättiin taustatiedot (syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikkakunta, elämäntilanne) sekä monivalinta-, arviointiasteikko- ja avovastaukset tulevaisuustehtävän kysymyksiin. Tulevaisuuskuvien keruusta viestittiin erityisesti opettajille, jotka toteuttivat kyselyn opetusryhmiensä kanssa oppitunneilla.
Kyselyyn sisältyi mielikuvitusta hyödyntäviä tulevaisuustehtäviä, jossa nuoret kirjoittivat tarinallisia kuvauksia aloituslauseella “Suljen silmäni ja kuvittelen tulevaisuuden…”. Tehtävä tuotti poikkeuksellisen paljon laadullista aineistoa, joka syvensi ymmärrystä nuorten tulevaisuuskuvien tunnelmista, toiveista ja huolista. Näyttelijä Krista Kosonen toimi tulevaisuuskuvien suojelijana ja kannusti kyselyn aloittavalla videolla nuoria käyttämään mielikuvitustaan ja kuvailemaan rohkeasti oman näkemyksensä tulevasta.
Kyselyyn saatiin 2 488 vastausta 13–18-vuotiailta nuorilta eri puolilta Suomea. Suurin osa vastaajista on yläkouluikäisiä (N 1420), vuosina 2009–2011 syntyneitä nuoria.
Anonyymia aineistoa käsitteli ja analysoi Lasten ja nuorten säätiö.
Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa opettamalla ennakointia ja tulevaisuusajattelua. Toimimme nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kumppanina ja tarjoamme heille helposti lähestyttäviä materiaaleja ja harjoituksia tulevaisuudesta keskusteluun. Tulevaisuuskoulussa nuoret oppivat hahmottamaan muutoksia ja toimimaan muuttuvassa maailmassa. Toimintaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria ja satoja ammattilaisia eri puolilta Suomea.
Lisätietoja
Noora Kupari
Ohjelmapäällikkö
noora.kupari@nuori.fi
044 545 2302
