Kerro se videolla: harjoitteita nuoren yhteistyö­taitojen tueksi

Aluksi

Tämä opas tarjoaa liikeilmaisun ja videokuvauksen työvälineitä nuorten osallisuuden ja yhteistyötaitojen vahvistamiseen. Keskiössä on tekemällä ja tutkimalla oppiminen. 

Harjoitukset kannustavat osallistujia ilmaisemaan ja liikkumaan luovasti matalalla kynnyksellä: niihin osallistumiseen ei tarvita aiempaa kokemusta tai erityisiä taitoja. Helpot tekniikat innostavat ja oppiminen on hauskaa! 

Video on monille nuorille tuttu väline. Videoita katsotaan yhä enemmän ja niitä tehdään paljon myös itse. Näissä työpajakokonaisuuksissa nuorille tarjotaan mahdollisuus käyttää olemassa olevia taitojaan, oppia uusia välineitä ja näkökulmia monipuoliseen kommunikointiin ja ennen kaikkea syventyä videotyöskentelyyn luovasti ja leikkisästi.  

Tehtävissä nuoria rohkaistaan ilmaisemaan itseään ”sellaisina kuin he ovat” ja tekemään videoita omista näkökulmistaan. Työskentelyn ohessa voidaan keskustella vuorovaikutuksesta, näkyväksi tulemisesta ja siihen liittyvistä tunteista. 

Työpajakokonaisuuksien teemoina ovat itsetuntemus ja vuorovaikutus toisten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten yhteisöön kuulumisen tunnetta ja kykyä toimia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Taustalla on ajatus, että itsetuntemuksen vahvistamisen ja yhdessä tekemisen kautta on mahdollista toimia helpommin myös muiden ihmisten kanssa.  

Opas on suunnattu opettajille, nuoriso-ohjaajille, sosiaalityöntekijöille ja muille ryhmänohjaajille. Työpajakokonaisuudet on kehitetty Lasten ja nuorten säätiön Huuma-hankkeessa Tanssiteatteri Raatikon taiteilijaohjaajien Riina Hannukselan ja Beniamino Borghin kanssa. 

TEHTÄVÄ 1
Virittäytyminen: Mitä minulle kuuluu?

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat istuvat piirissä, jonka keskellä on kuvakortteja. Jokainen osallistuja (myös ohjaaja) valitsee kortin, joka parhaiten kuvaa hänen senhetkistä olotilaansa.

Jokainen valitsee itselleen pariksi sellainen henkilön, jota ei tunne kovin hyvin. Keskustellaan pareittain siitä, miltä tuntuu juuri nyt. Jos parit haluavat, he voivat sen jälkeen jakaa keskustelunsa lyhyesti koko ryhmälle. Tämän voi tehdä esimerkiksi siten, että kumpikin esittelee toisen valitseman kuvakortin ja kertoo muille lyhyesti, mitä tämä kertoi.

Tehtävän lopussa pyydetään muutamaa osallistujaa keräämään yhdessä kaikki kortit. Näin tuetaan nuorten välistä yhteistyötä.

TEHTÄVÄ 2
Kuka sinä olet?  

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat jatkavat saman parin kanssa kuin tehtävässä yksi. He valitsevat laukustaan tai taskustaan esineen, joka on heille tärkeä, näyttävät sen parilleen ja kertovat siitä. Halutessanne voitte esitellä toisenne myös koko ryhmälle esineen avulla.

Esineestä voi kertoa esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

• Miksi sinulla on kyseinen esine mukana?
• Miksi esine on sinulle tärkeä?
• Mistä esine tulee?
• Muistuttaako esine sinua jostain?
• Mitä esine merkitsee sinulle?

TEHTÄVÄ 3
Mikä se on? 

Tehtävän suorittaminen: 

Suosittelemme, että tehtävä tehdään saman parin kanssa kuin tehtävät 1 ja 2.

Toinen parista liikuttaa esinettään tutkimalla miten eri tavoin esinettä voi käyttää. Toinen on kuvaaja ja videoi esineen liikettä puhelimella tai tabletilla. Videon kesto 30 sekuntia – 2 minuuttia.

Osallistujat voivat harjoitella ensin kameran kanssa tai ilman kameraa, ja sen jälkeen kuvata lopullisen otoksen. Jokainen pari tekee kaksi videota, eli kumpikin osallistuja pääsee kokeilemaan kumpaakin roolia. 
 
Kuvauksen jälkeen osallistujat katsovat kaikki videot yhdessä ja keskustelevat niistä. Keskustelussa voi huomioida sen, että kun osallistujat liikuttivat kehoaan suhteessa esineeseen, he tanssivat jo esineen kanssa.

Apukysymyksiä keskustelun tueksi:

• Kuinka käytit esinettä?
• Millaisia kehon liikkeitä käytit?
• Miten käytit ja liikutit kameraa?

TEHTÄVÄ 4
Liikuta kameraasi! 

Tehtävän suorittaminen:

Koko ryhmä harjoittelee liikkumista kameran kanssa. Harjoituksen voi tehdä ensin ilman kameraa ja sen jälkeen kameran kanssa.

Etsitään hyvä, leveä seisomisasento: polvet hieman koukussa, ylävartalo ja kädet rentoina. Siirretään painoa jalalta toiselle: sivulta toiselle, eteen ja taakse. Sen jälkeen liikutaan tilassa mahdollisimman pehmeästi ja harjoitellaan ylös- ja alasmenoa kameran kanssa.

Harjoitusta tehdessä kannattaa myös kuvata video ja katsoa, millaiselta videomateriaali näyttää. Rauhallinen ja hallittu kameran liike tekee videosta miellyttävän katsoa ja siksi sitä kannattaa harjoitella erikseen.

Ohje kuvaamiseen:

• Muista käynnistää videokuvaus ja antaa esiintyjälle merkki, josta toiminta alkaa.
• Pidä polvet hieman koukussa ja pehmeinä.
• Liiku hitaasti.
• Tunne kuvatessa jalkapohjat ja pidä ne pehmeinä.
• Kannattele käsillä kameraa siten, että koko selkä on liikkeessä mukana.
• Alaspäin mennessä kyynärpäät aukeavat sivulle.
• Ylöspäin mennessä kyynärpäät ovat lähellä toisiaan.
• Hengitä rauhallisesti.
• Muista lopuksi pysäyttää video ja antaa lopetusmerkki esiintyjille.

TEHTÄVÄ 5
Esineet liikkuvassa kuvassa 

Katsotaan esimerkkejä erilaisista esineiden liikettä esittävistä tanssielokuvista:

Don’t Stop (kesto: 1 minuutti)

Rakennustyökalujen tanssi, jossa myös kamera tanssii työkalujen ympärillä.

Escape (kesto: 1 minuutti)

Kamera liikkuu kuin henkilö, joka pakenee ja näkee maiseman ympärillään.

VOYAGE VOYAGE (kesto: 1 minuutti)

Pyörillä kaupunkitilassa liikkuvien outojen hahmojen koreografia, jossa vierailee erilaisia kulkuneuvoja.

 Pohdittavaa:

• Millaisia ajatuksia ja/tai tunteita tanssielokuvat herättävät?
• Miten esineet esitetään näissä videoissa?
• Mitä esineillä ilmaistaan?

TEHTÄVÄ 6
Vuorovaikutus esineiden avulla

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat keksivät esineillä lyhyen liikesarjan, jossa he tutkivat esineiden fyysisiä ominaisuuksia: esineet voivat esimerkiksi hypätä, lentää, piileskellä, pudota tai koskettaa toisiaan. Osallistujille voi antaa tehtävään teeman tai he voivat valita sen itse. Yksi osallistujista toimii kuvaajana ja kuvaa tarinan. 

Ryhmä suunnittelee yhdessä sekä esineiden että kameran liikkeet ja paikat: mitä, missä, miksi ja miten. Osallistujat voivat harjoitella ensin kameran kanssa tai ilman kameraa, ja sen jälkeen kuvata lopullisen oton. Ryhmä keksii videolle yhdessä nimen. Videoiden kesto 30 sekuntia – 2 minuuttia. 

On tärkeää painottaa, että kaikki teokset ovat omanlaisiaan ja ainutlaatuisia sellaisenaan. 

Kuvaamisen lopuksi osallistujat katsovat yhdessä videot ja keskustelevat niistä. Tekijät kertovat tarinoista videoiden taustalla. 

Apukysymyksiä keskustelun tueksi: 

• Miltä tuntui tehdä harjoitusta?   
• Miten liikuit esineen kanssa? 
• Miten toimitte ryhmänä? Mikä toimi hyvin? Oliko haasteita? 
• Syntyikö ryhmässä erilaisia rooleja? Miten sovitte asioista? 
• Miten olisitte voineet ryhmänä toimia vielä paremmin? 
• Mitä haluaisit oppia lisää? 

Ohje esineiden liikuttamiseen: 

• Tutki ympäristöä ja kerro tarina esineiden kautta. Esine voi esimerkiksi hypätä, lentää, piileskellä, pudota, koskettaa, tanssia tai puhua.  

Ohje kuvaamiseen: 

• Muista käynnistää videokuvaus ja antaa esiintyjälle merkki, josta toiminta alkaa. 
• Seuraa esineiden liikkeitä kameran kanssa hitaasti ja pehmeästi. 
• Pidä polvet hieman koukussa ja pehmeinä. 
• Liiku hitaasti. 
• Tunne kuvatessa jalkapohjat ja pidä ne pehmeinä. 
• Kannattele käsillä kameraa siten, että koko selkä on liikkeessä mukana.  
• Alaspäin mennessä kyynärpäät aukeavat sivulle.
• Ylöspäin mennessä kyynärpäät ovat lähellä toisiaan.  
• Hengitä rauhallisesti. 
• Muista lopuksi pysäyttää video ja antaa lopetusmerkki esiintyjille. 

TEHTÄVÄ 7
Nimeä se!

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat keksivät esineillä lyhyen liikesarjan, jossa he tutkivat esineiden fyysisiä ominaisuuksia: esineet voivat esimerkiksi hypätä, lentää, piileskellä, pudota tai koskettaa toisiaan. Osallistujille voi antaa tehtävään teeman tai he voivat valita sen itse. Yksi osallistujista toimii kuvaajana ja kuvaa tarinan. 

Ryhmä suunnittelee yhdessä sekä esineiden että kameran liikkeet ja paikat: mitä, missä, miksi ja miten. Osallistujat voivat harjoitella ensin kameran kanssa tai ilman kameraa, ja sen jälkeen kuvata lopullisen oton. Ryhmä keksii videolle yhdessä nimen. Videoiden kesto 30 sekuntia – 2 minuuttia. 

On tärkeää painottaa, että kaikki teokset ovat omanlaisiaan ja ainutlaatuisia sellaisenaan. 

Kuvaamisen lopuksi osallistujat katsovat yhdessä videot ja keskustelevat niistä. Tekijät kertovat tarinoista videoiden taustalla. 

Apukysymyksiä keskustelun tueksi: 

• Miltä tuntui tehdä harjoitusta?   
• Miten liikuit esineen kanssa? 
• Miten toimitte ryhmänä? Mikä toimi hyvin? Oliko haasteita? 
• Syntyikö ryhmässä erilaisia rooleja? Miten sovitte asioista? 
• Miten olisitte voineet ryhmänä toimia vielä paremmin? 
• Mitä haluaisit oppia lisää? 

Ohje esineiden liikuttamiseen: 

• Tutki ympäristöä ja kerro tarina esineiden kautta. Esine voi esimerkiksi hypätä, lentää, piileskellä, pudota, koskettaa, tanssia tai puhua.  

Ohje kuvaamiseen: 

• Muista käynnistää videokuvaus ja antaa esiintyjälle merkki, josta toiminta alkaa. 
• Seuraa esineiden liikkeitä kameran kanssa hitaasti ja pehmeästi. 
• Pidä polvet hieman koukussa ja pehmeinä. 
• Liiku hitaasti. 
• Tunne kuvatessa jalkapohjat ja pidä ne pehmeinä.  
• Kannattele käsillä kameraa siten, että koko selkä on liikkeessä mukana. 
• Alaspäin mennessä kyynärpäät aukeavat sivulle. 
• Ylöspäin mennessä kyynärpäät ovat lähellä toisiaan. 
• Hengitä rauhallisesti. 
• Muista lopuksi pysäyttää video ja antaa lopetusmerkki esiintyjille. 

TEHTÄVÄ 1
Virittäytyminen: Miltä sinusta tuntuu muiden edessä?

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat istuvat piirissä, jonka keskellä on kuvakortteja. Jokainen osallistuja (myös ohjaaja) valitsee kortin, joka parhaiten kuvaa hänen olotilaansa suhteessa kysymykseen. Ryhmä jaetaan pareihin ja heidän annetaan keskustella valitsemastaan kortista. Annetaan osallistujille mahdollisuus jakaa lyhyesti keskusteluaan koko ryhmälle, jos he haluavat. Tehtävän lopussa pyydetään osallistujia keräämään yhdessä kaikki kortit.  

Pohdittavaa: 

• Milloin tai missä tilanteissa mietit, miltä näytät muiden silmissä?  
• Kuinka paljon se vaikuttaa käyttäytymiseesi? 
• Mikä helpottaa oloasi, jos esillä oleminen jännittää?  

TEHTÄVÄ 2
Arkiliikkeitä

TEHTÄVÄ 3
Kädet liikkuvassa kuvassa

Tehtävän suorittaminen: 

Katsotaan esimerkkejä erilaisista käsiä esittävistä tanssielokuvista:  

Hand in winter (kesto: 1 minuutti)  

Käden ja talvisen ympäristön dialogissa käden liikkeet seuraavat maiseman muotoja kuin ilmaan piirtäen.  

The Song of GuQin – Hand Dance (kesto: 1 minuutti) 

Ylhäältäpäin kuvattu yksinkertaisen lumoava käsien tanssi luo kaleidoskooppisen vaikutelman.  

ESTRUCTURA601 (kesto: 1 minuutti) 

Kehon eri osien dialogi ympäristön rakenteiden kanssa.  

Soft, Like a Rose (kesto: 1 minuutti) 

Kehon sensuellia puhetta tanssin avulla. Vahva ja pehmeä kuin ruusu.  

Pohdittavaa: 

• Millaisia ajatuksia ja/tai tunteita tanssielokuvat herättävät? 
• Miten ihminen esitetään näissä videoissa? 
• Poikkeaako ihmisen kuvaaminen siitä, millaisia videoita näkyy sosiaalisessa mediassa? Miten? 

TEHTÄVÄ 4
Käsibändi

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat istuvat piirissä. Löydetään yhteinen tahti lattiaa taputtamalla. Jokainen osallistuja lähtee kehittelemään omia rytmikuvioitaan niin, että käyttää rytmiä luodessaan lattiaa tai omaa kehoa. Tutkitaan erilaisia liikkeitä, taputuksia, muotoja (abstrakteja ja jokapäiväisiä) ja soitetaan käsillä lattiaa ja kehoa kuten erilaisia instrumentteja bändissä. Ensin kannattaa ottaa harjoittelukierros ja sitten varsinainen käsibändi.  

Keskustellaan vuorovaikutuksesta: 

Keskeistä kohtaamisissa on pyrkiä ymmärrykseen ja luoda yhdessä merkityksiä. Dialogissa ei ole tarkoitus olla oikeassa tai väärässä.  

Puhedialogissa usein toinen puhuu ja toinen kuuntelee ja vuorot vaihtuvat luonnollisesti. Samaa tietoisuutta voidaan soveltaa liikkeeseen. Välillä voi ”puhua”, välillä ”kuunnella”. Toisen ilmaisua voi tukea antamalla tilaa, toistamalla hänen liikettään, tulemalla vastaan jne. Voi puhua yhtä aikaa tai olla yhdessä hiljaa. Voi puhua samaa tai eri asiaa kuin toinen. Olennaista on olla tietoinen siitä mitä tapahtuu ja kuunnella tarkasti tilannetta, jonka luomiseen kaikki osallistuvat. 

Pohdittavaa:  

• Millaisia rooleja otit (aloitteentekijä, tukija jne.) ryhmässä? Lähditkö mukaan tukemaan muiden rytmejä? Uskalsitko tehdä aloitteita? 
• Miten suhtauduit muutoksiin? 
• Miten ryhmä toimi yhdessä? Mitä voisi kehittää?  

• Miten pidetään huolta, että jokainen saa ryhmässä äänensä kuuluviin?  
• Miten sosiaalisissa tilanteissa syntyy kulttuurisia normeja, vrt. liikkuminen ja harjoituksen liikkeet? Kuka päättää mikä on hyväksyttyä ja kenellä on oikeus muokata sosiaalista todellisuutta? 

Mahdollisuus toistaa rytmiteos, jos osallistujat haluavat kokeilla sitä keskustelun jälkeen uudestaan. 

TEHTÄVÄ 5
Kerro se käsillä!

Tehtävän suorittaminen: 

a) Osallistujat suunnittelevat 3–4 hengen ryhmässä videon ja päättävät mitä haluavat sillä ilmaista. Tarvittaessa osallistujille voi myös antaa teeman. Videossa näkyvät vain kädet. Videossa kädet kommunikoivat toistensa kanssa ja tulevat kuvaan eri kulmista. Työskentelyssä voi käyttää jokapäiväisiä eleitä tai abstrakteja liikkeitä.  

Ryhmä suunnittelee yhdessä sekä käsien että kameran liikkeet ja paikat: mitä, missä, miksi ja miten. Osallistujat voivat harjoitella ensin kameran kanssa tai ilman kameraa ja sen jälkeen kuvata lopullisen oton. Ryhmä keksii videolle yhdessä nimen. Videoiden kesto 30 sekuntia – 2 minuuttia. 

Valmistelut: 

• Valitkaa kuvaaja 
• Rajatkaa tarvittaessa kuvauspaikka teipillä 
• Suunnitelkaa toiminta: tapahtumien kulku, tarina, tunnetilat jne.  

Ohje liikkumiseen: 

• Ilmaise käsillä suunnittelemanne tarina tai liikesarja.  

Ohje kuvaamiseen: 

• Muista käynnistää videokuvaus ja antaa esiintyjälle merkki, josta toiminta alkaa. 
• Seuraa esineiden liikkeitä kameran kanssa hitaasti ja pehmeästi. 
• Pidä kyynärpäät kehon lähellä. 
• Hengitä rauhallisesti. 
• Muista lopuksi pysäyttää video ja antaa lopetusmerkki esiintyjille. 

b) Katsotaan videot ja keskustellaan niistä 

Pohdittavaa: 

• Miten käsien kuvaaminen eroaa kasvojen kuvaamisesta? Voiko käsillä ilmaista samoja asioita kuin kasvoilla? 
• Millaisia vuorovaikutustilanteita videoissa ilmeni? 
• Mitä huomasit itsestäsi: mikä oli sinulle helppoa, mikä vaikeaa? (Lisäkysymyksiä: Oliko helpompaa olla hidas vai nopea, tehdä aloitteita vai tukea toisia, jne.) 

TEHTÄVÄ 1
Miltä tuntuu olla yksin? Entä silloin kun pitää jostain kovasti?

Tehtävän suorittaminen: 

Jokainen valitsee kaksi kuvakorttia, yhden kumpaankin kysymykseen. Keskustellaan ensin yksinolon kokemuksesta: millaisia tunteita se herättää? Siirrytään sitten toisen kanssa olemiseen: onko olemassa ihminen, lemmikkieläin tai paikka, joka saa sinut tuntemaan olosi erityisen hyväksi – kuinka kuvailisit tunteitasi tätä henkilöä, lemmikkiä tai paikkaa kohtaan? Miltä se tuntuu kehossa? 

Tehtävän lopussa pyydetään osallistujia keräämään yhdessä kaikki kortit.  

Tehtävän suorittaminen: 

Osallistujat seisovat piirissä. 

1. Kokeillaan arkiliikkeitä jaloilla. Miltä tuntuu liikuttaa jalkoja? 

• Kokeile miltä tuntuu liikuttaa varpaita, avata ja sulkea, seisoa varpailla ja kantapäillä 
• Arkisia liikkeitä (esim. rapsutus, jalalla taputtaminen, potkiminen, erilaiset seisoma-asennot) 

2. Ota pari ja tee jalkavideo yhdessä parin kanssa. Valitse 1–3 jaloilla tehtävää liikettä ja tee niistä lyhyt liikesarja. Valitse sinua eniten kiinnostavia liikkeitä ja kuvauspaikka.  

Kumpikin toimii sekä kuvaajana että kuvattavana. Videon pituus: 20 sekuntia Työskentelyaika: 2 minuuttia / video (yhteensä noin 5 minuuttia) 

Pohdittavaa: 

• Millaista on ilmaista jaloilla? 
• Hyväksyvä katse vs. arvosteleva katse: Voitko nähdä sekä itsesi että kaverisi hyväksyvästi sellaisena kuin olet kaikkine puolinesi? 
• Mikä vaikuttaa siihen, että kuvaaminen ja kuvan jakaminen muiden nähtäväksi tuntuu hyvältä? 

Katsotaan yhdessä opetusvideo editoinnista ja käydään läpi kameralla editoimisen tekniikkaa.  

Kokeillaan editointia kameralla. Pause-toimintoa käyttämällä voidaan luoda vaikutelmia aikamatkustamisesta tai yksinkertaisista katoamisista tai ilmestymisistä.   

Monien puhelinten ja tablettien kamerasovelluksissa on pause-toiminto. Applen tuotteissa tätä ei ole, mutta iPhone-puhelinten käyttäjät voivat ladata ja käyttää seuraavaa sovellusta: VideoCam+.

Harjoituksen tarkoitus on löytää hyvä yhteys kuvaajan ja liikkujan välillä, tulla sujuiksi ja luottavaiseksi tekniikan kanssa ja kokeilla kahta erilaista efektiä:  

1. Ajassa matkustaminen 

Tässä efektissä näkyy toimintaa eri ympäristöissä ja se antaa vaikutelman ajan kulumisesta.  

Esimerkki: Kuvaa kävelyä ja tauota kuvaus samalla, kun kävely vielä jatkuu. Vaihda sitten kuvauspaikkaa, aloita samanlainen kävely ja sen jälkeen kävelyn kuvaus uudelleen.  

Huom! On tärkeää käyttää Pause/Rec-nappia samalla kun toiminta jatkuu, jotta luot efektin. Kuvaaja antaa merkin toimintaan ja painaa nappia vasta kun toiminta on jo alkanut ja painaa sitä uudestaan ennen kuin toiminta päättyy.  

2. Ilmestyminen tai katoaminen 

Tässä efektissä tapahtuu äkillinen esineen tai ihmisen ilmestyminen tai katoaminen samassa paikassa. Tätä yksinkertaista efektiä on käytetty elokuvan alkumetreillä luomaan taianomaisia vaikutelmia (vrt. Georges Méliès (1861-1938), jota pidetään Sci-Fi elokuvan isänä).  

Esimerkki: Kuvaa liikkujaa samassa paikassa ja samassa asennossa niin, että hän vaihtaa jonkin yksityiskohdan vaatetuksessaan. Jotta efekti toimisi paremmin, käytä jalustaa tai tue kamera liikkumattomalle alustalle (lattia, tuoli, pöytä tms.). Pidä kamera paikallaan ja kuvaa, kun liikkuja tulee kuvan keskelle. Paina pause-nappia ja pidä kamera ihan liikkumatta sillä aikaa, kun liikkuja lisää tai poistaa jonkin vaatteen vaihtamatta asentoa. Kun hän on valmis, jatka kuvaamista. Liikkuja voi sen jälkeen liikkua pois kuvasta. Näin videoon tulee taianomainen vaikutelma vaatteiden katoamisesta tai ilmestymisestä.  

Ohjaajien kannattaa katsoa nuorten kuvaamia videoita kesken harjoituksen yhdessä heidän kanssaan ja kannustaa heitä kokeilemaan uudestaan ja erilaisia asioita parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Kumpikin parista toimii sekä kuvaajana että kuvattavana, jotta kumpikin pääsee harjoittelemaan tekniikkaa ja yhteyden löytämistä eri rooleissa.  

Videot katsotaan yhdessä koko ryhmän kanssa.  

Pohdittavaa:  

• Miten ideat syntyivät?  
• Millaisia asioita vuorovaikutuksessa on hyvä huomioida?  

Katsotaan esimerkkejä erilaisista jalkoja esittävistä tanssielokuvista:  

LC (kesto: 1 minuutti)  

Juoksemisen ympärille rakentuva tarina, joka on esiintyjän kunnianosoitus kuuluisille televisiossa nähdyille tanssiliikkeille. 

TRAFFIC (kesto: 1 minuutti) 

Jalkojen liikkeitä eri perspektiiveistä: Joka aamu jokainen nousee ylös sängystä ja laskee jalkansa lattialle. Usein unohdamme, että jalat voivat tehdä muutakin kuin kuljettaa meitä paikasta toiseen. 

Talk to Her (kesto: 1 minuutti)  

Jalkojen avulla kerrottu tarina kohtaamisesta ja uskaltamisesta.  

Body Language Consult (kesto: 1 minuutti)  

Hauska kuvaus kehonkielen merkityksestä ja siitä miten jokapäiväisistä liikkeistä syntyy tanssia toimistotyön ympäristössä.  

Pohdittavaa: 

• Millaisia ajatuksia ja/tai tunteita tanssielokuvat herättävät? 
• Miten ihminen esitetään näissä videoissa?

Pienryhmä valitsee 2-5 kuvakorttia niiden korttien joukosta, joita he käyttivät ensimmäisessä tehtävässä. Millaisia tunteita ja tunnelmia korteissa on? Miten niitä voi ilmaista liikkeellä? Millaisessa ympäristössä liike tapahtuu? Ryhmä muodostaa korttien inspiroimana liikkeellisen tarinan. He käyttävät ilmaisussa jalkoja, käsiä ja koko kehoa oman kiinnostuksensa mukaan. Yksi toimii kuvaajana ja muut liikkuvat.      

Ryhmä suunnittelee yhdessä sekä liikkeiden että kameran liikkeet ja paikat: mitä, missä, miksi ja miten. Osallistujat voivat harjoitella ensin kameran kanssa tai ilman kameraa, ja sen jälkeen kuvata lopullisen oton. Ryhmä keksii videolle yhdessä nimen. Videoiden kesto 30 sekuntia – 2 minuuttia. 

Ilmaisukeinoja: 

• Ympäristön vaihtuminen (kamera liikkuu) 
• Jalkojen, käsien ja koko kehon liike (kamera paikallaan) 
• Erilaiset etäisyydet: lähikuva tai koko keho 

Pohdittavaa: 

• Mitä tunteita herätti olla kuvattavana tai kuvaajana? Miten suhtauduit niihin ja miten selvisit niistä? 
• Miten löysitte yhteisen sävelen?   
• Mikä helpottaa omien ideoiden esittämistä? 
• Miten voi osoittaa toisille kuuntelevansa ja arvostavansa näiden ehdotuksia, mutta kuitenkin olla eri mieltä?  
• Millaisia eroja meissä ihmisissä on sen suhteen, kuinka ilmaisemme mielipiteitämme ja ideoitamme?  

Lisätietoja oppaasta

Anna Jussilainen

anna.jussilainen@nuori.fi

050 320 7273