-
Roosa Kekki, 18: Opin ettei kannata sanoa, että on huono jossain
”On jotenkin tosi hyvä fiilis, kun onnistuu jossain. Kun muut kehuvat, tulee olo, että ’apua, kiitos!’. Se on tuntunut hyvältä täällä musiikkityöpajoissa. En ole koskaan aiemmin soittanut mitään soittimia. Täällä olen kokeillut pianoa, kitaraa ja rumpuja. Se on tuntunut tosi kivalta! Kuvionuottien pohjalta on aika helppo soittaa. Esimerkiksi pianossa näppäimet on merkitty värein ja siitä…
-
Lukion uusi opetussuunnitelma onnistuu vahvistamaan pehmeitä arvoja, mutta kirjoituksissa suoriutuminen korostuu edelleen
Lukion opetussuunnitelmaa alettiin työstää noin vuosi sitten. Tein omalle työryhmälleni heti selväksi, että minulla on kaksi tavoitetta: nuorten jaksaminen ja hyvinvointi tulee olla tärkein päätöksiä suuntaava asia ja haluan, että opinto-ohjaukseen otetaan mukaan sen pohtiminen, miten arvot, uskomukset ja tärkeät ihmiset vaikuttavat nuorten päätöksiin. Molemmat toteutuivat hyvin. Isoin helpotus ainakin itselleni on, että nuorten ja…
-
Alessio, 17: Vain yrittämällä voi onnistua
”Se, että minulla on asperger, ei tarkoita, etten pystyisi keskittymään. Keskittyminen voi vain olla välillä hankalaa. Soitin biisissämme nauhalle sähköpianoa. Minua jännitti, koska minulla oli vain muutama yritys. Sain oman osuuteni purkkiin heti ensimmäisellä yrityksellä. Soittaessani minulla oli sellainen olo, että en keskittynyt mihinkään muuhun kuin siihen, että pitää keskittyä. Onnistuin, mutta se oli vaikeaa. Luultavasti se johtui siitä, että musiikki…
-
Kenellä on oikeus päättää huomisen suunta?
Työhömme kuuluu kiinteästi seurata, mitä maailmalla ja maailmassa tapahtuu. Syksyllä 2019 järjestetty Finnsight 2019 – Ennakointifoorumi pureutui heikkoihin signaaleihin ja yllättäviin tulevaisuuksiin. Tapahtuman innoittamana jäin pohtimaan nuorten tulevaisuususkoa. Sitran tulevaisuusasiantuntijaMikko Dufvanosti nimittäin tapahtumassa esiin käsitteen tulevaisuusvalta.Käsite pitää sisällään kysymyksen siitä, kenellä on oikeus päättää huomisen suunta. Kuka määrittelee toivotun tulevaisuuden, ja keitä kuullaan? Nuorille pitäisi…
-
Tulevaisuuden supertaidoista
Nopeasti muuttuva maailma horjuttaa nuorten uskoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi työelämän ja osaamisen murros, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja eriarvoistuminen kasvattavat nuorten epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Millainen maailma on vuonna 2030? Onko ilmastonmuutos saatu torjuttua? Millaista työtä on tarjolla? Millaista osaamista tarvitaan työelämässä? Nykyisiä ammatteja tulee katoamaan ja työelämän osaamistarpeet tulevat muuttumaan. Toisille se luo mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi…
-
”Verkostot olivat jotain, joita jo valmiiksi menestyneillä ihmisillä oli”
Kuka tahansa, joka tietää mitä haluat, voi kuulua verkostoosi ja auttaa sinua eteenpäin. Kuten monet nuoret aikuiset, olin pitkään tuuliajolla ja etsin paikkaani. Korkeakoulututkinnon puute ja vähäinen työkokemukseni tuntuivat työmarkkinoilla todella rajoittavilta tekijöiltä. Miten kukaan koskaan voisi palkata minut, jos en pystyisi riittävästi osoittamaan kykyjäni paperilla? Tunsin kyllä ihmisiä, joilla uskoakseni oli minusta positiivinen ja osaava mielikuva.…
-
Kiitos, kun uskoit minuun
Missä minä olisin ilman sinua? Sitä mietin useasti kohdatessani entisiä työnantajiani, mentoreitani ja kannustajiani. Ihmisiä, jotka ovat tarjonneet mahdollisuuksia ja rohkaisseet tarttumaan niihin. Kesällä 2019 julkaistun e2 Tutkimuksen ”Mä koitan itse selviytyä kaikesta – tutkimus työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista” -raportin mukaan työ on tärkeä tulevaisuuden tavoite työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Työelämään kiinnittyminen koetaan kuitenkin…
-
Vår praktikant Tea: Hur skulle mitt liv se ut, om jag hade hittat mina styrkor tidigare?
Under min praktik har jag fått koordinera Dreams svenskspråkiga verksamhet samt delta i utvecklingen och förverkligandet av Finlands första Read Hour -läskunnighetskampanj. Jag har fått insikt i talrika projekt där olika konstnärliga metoder tillämpas för att ge ungdomar en bättre förståelse av sina egna styrkor och passioner, sin potential och sin kapacitet. Jag har fått se vad…
-
Daniel, 17: ”Koulu on turvallinen paikka puhua rahasta”
”Minusta ihmiset eivät Suomessa puhu paljon raha-asioista. Etenkään palkoista tai veloista ei oikein tykätä puhua. Siksi minusta tuntuu, että opiskelukaverinikin olivat innostuneita osallistumaan näihin työpajoihin. Täällä rahasta pääsi puhumaan. Työpajoissa pohdimme rahaa ja teimme sen pohjalta digitarinan eli lyhytelokuvan. Meidän neljän hengen ryhmämme lyhytelokuva kertoi Jussista, joka asui maatilalla. Hän ei ollut rutiköyhä, muttei kuitenkaan…
-
Kaverukset löysivät suunnan sirkuksesta
Ystäväkolmikko osallistuu Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen työpajoihin Vantaan ammattiopisto Variassa. He eivät olleet kokeilleet sirkusta aikaisemmin. Ajatus sirkustyöpajasta tuntui aluksi oudolta mutta myös hauskalta. ”Kun aloitimme, puhuminen jännitti ja tuntui, etten osaa suomea ollenkaan. Mutta nopeasti huomasin, että ryhmässä onkin tosi hauskaa, eikä puhumista tarvitse jännittää”, Rabit kertoo. ”Parasta sirkustyöpajoissa on tekemällä oppiminen. Opiskelemme koulussa suomea,…
-
Vain 6 % nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan – tehdään yhdessä tekoja nuorten merkityksellisen elämän ja kestävän tulevaisuuden hyväksi
Keväällä 2019 yli 4300 yläkouluikäistä vastasi Suomi vuonna 2050 -kyselyselvitykseen, jonka toteutimme yhdessä yhteistyökumppaneittemme Tiedon ja Tulevaisuuskoulun kanssa. Kyselyn mukaan nuorten mielestä ilmastonmuutos on merkittävin muutosilmiö Suomen tulevaisuuden kannalta (67 %). Samalla he pitävät ilmastonmuutoksen hillintää tärkeimpänä asiana, jotta Suomessa olisi hyvä elää vuonna 2050. Nuoret ovat valmiita rajoittamaan valintojaan päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi autoilun tai lihansyönnin…
-
Kaj Kunnas: Minun Read Hour -runoni
Mites tämän sanoiksi nyt oikein voisi pukea?Antoisan tärkeää on saada vapaasti lukea.Dessutom i ett hundraettåring land på två språk,fritt, öppet, självvalt. Utan nånspomhelst bråk. Kirja. Lehti. Kirjasto. Kirjain. Kaiken A ja O on sana.Josta itää ajatus. Uuden mietteen jännä jana,som lär oss nytt, som visar vägen till nåt annorlunda och olikt.Vidgar våra vyer. Bjuder på…
-
Opiskelijoiden mielenterveyden ja jaksamisen ongelmista tulee voida puhua
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) nosti heinäkuun 2019 alussa esiin tärkeän keskustelunaiheen: opiskelijoiden toimeentulon kesän aikana sekä opiskelijoiden väsymisen ja henkisen hyvinvoinnin. Noston vastaanotto oli aluksi huolestuttavan negatiivinen, pilkkaava ja opiskelijoita nöyryyttävä. Saimme lukea, kuinka opiskelijoita verrattiin raukkaparkoihin, syöttöporsaisiin ja kermaperseisiin. SYL:n esiin nostama asia – hyvinvoinnin, mielenterveyden ja toimeentulon tukeminen – jäi hetkeksi syyllistävän hyssyttelyn…
-
Lukutaito ja lukuinto ovat parasta perintöä lapselle
Perusta lukutaidolle luodaan varhain Vanhempien kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen vaikuttaa lapsen myönteisten asenteiden ja lukutaidon perustan syntymiseen. Se, että lapsi näkee vanhempiensa lukevan, edistää hänen lukemisintoaan. Näin lukemisesta tulee mieluinen rutiini lapsiperheen arkeen. Myös lapsen isovanhemmille, kummeille ja muille läheisille kannattaa viestiä nykyistä aktiivisemmin lapselle lukemisen merkityksestä. Lapsen kielen- ja puheenkehityksen perusta on varhaisessa vuorovaikutuksessa.…
-
Miksi luette, Eino ja Aapeli?
10-vuotiaat popkaksoset Eino ja Aapeli ovat kovia lukijoita. He haluavat kannustaa myös muita lapsia ja nuoria lukemaan. Miksi lukeminen kiinnostaa, Eino ja Aapeli? Kuinka paljon luette?Luemme joka ilta. Kun on vähän rauhoittunut kirjan kanssa, saa unen päästä helposti kiinni. Välillä luemme muulloinkin, jos ei ole muutakaan tekemistä. Lukeminen on mukavaa ja sen herättämät fiilikset riippuvat…
-
Kolme syytä, miksi lukuintoa on lisättävä
Nuorten lukuinto on laskenut merkittävästi 2000-luvulla ja lukemiseen käytetty aika on lähes puolittunut. Samalla nuorten lukutaito on laskenut merkittävästi. Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy silti liiaksi nuoriin. Todellisuudessa lukuinto on heikentynyt koko väestön tasolla ja esimerkiksi vanhempien asenne lukemista kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Siksi Read Hour -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kaikkien suomalaisten lukuintoa. Miksi lukuintoa tulee siis vahvistaa? Tässä kolme syytä. 1) Lukeminen kasvattaa meitä ihmisinä Lukutaito auttaa meitä…
-
Mitä jos mä en osaisi lukea?
eläisin muiden armoillaeläisin muiden ajatusten armoilla. lukutaito tekee ihmisestä ihmisen. erottaa meidät muista eläimistä. me luemme, kun haluamme ymmärtääkun haluamme oppiakun haluamme rakastua, rakastaakun haluamme saada toivoakun haluamme paeta kun haluamme muistaa olevamme ihmisiä. kun mä olin seitsemän, mä luin ensimmäisen harry potterin. se oli suurenmoista. se oli ensimmäinen kosketus kauneimpaan mahdolliseen todellisuudenpakoon. paeta pahaa…
-
Meillä on unelmia – annetaan niiden näkyä ja kuulua
Tiistaina 18.9.2018 dreamsteri, Tommy Lindgren, vieraili tunnin ajan Alavuden yläkoulussa puhumassa unelmista, lahjakkuudesta ja tulevaisuudesta. Lasten ja nuorten säätiön Dreamsin tavoitteena on levittää sanomaa unelmista. Lindgrenin mielestä me kaikki olemme lahjakkaita. Myös englannin kielessä on sana talented – lahjakas. Sanalla talent on monta merkitystä, mutta yksi niistä tarkoittaa suuntaa. Oman suunnan, lahjakkuuksiemme löytämiseksi meidän on kokeiltava ja koeteltava kykyjämme. Minä itse olen samaa…