Ekososiaalinen sivistys on yksi tärkeimmistä opetussuunnitelmasta nousevista teemoista Sammonlahden koulussa Lappeenrannassa. Rehtori Vesa Raasumaa tiesi, että koulussa tapahtuu monia aiheeseen liittyviä yksittäisiä asioita, mutta kokonaiskuva ei hahmottunut. Siksi hän päätti syksyllä 2020 lähteä mukaan rehtoreiden valmennusohjelmaan, jossa sai rakentaa teemaan liittyvän kehittämistyön omaan kouluunsa.
Raasumaata kiinnosti myös uusien, erilaisten käsitteiden haltuunotto.
”Tähän teemaan liittyy monta uutta käsitettä, vaikkapa käsitepari ekologinen jälleenrakennus. Rehellisesti sanoen en kyllä tiennyt siitä asiasta mitään ennen koulutusta.”
Ekologisella jälleenrakennuksella tarkoitetaan yhteiskuntamme keskeisten toimintojen – kuten asumisen, liikkumisen, energian ja ruoantuotannon – rakentamista uudelleen fossiilivapaalle ja luonnon monimuotoisuutta vaalivalle perustalle. Sen toteutumisessa koulutuksella ja kasvatuksella on ratkaiseva rooli.
Myös kotikaupunki Lappeenrannan asema vaikutti Raasumaan kiinnostukseen lähteä mukaan oppimaan uutta. Ilmastoasiat ja kestävä kehitys ovat sekä koulun että kaupungin toiminnan ytimessä. Ilmastopääkaupunkina tunnettu Lappeenranta sai tänä vuonna Euroopan komission myöntämän European Green Leaf 2021 -palkinnon.
Kehittämistyönä koko koulun oppimisportaali
Ekologista jälleenrakennusta ja yhteiskuntaa uudistavaa johtamista käsittelevässä valmennusohjelmassa osallistujat tekivät myös kehittämisprojektin. Raasumaa teki sen yhdessä apulaisrehtori Arto Välikedon kanssa. Työskentelyä työparin kanssa hän pitää tärkeänä projektin onnistumisen kannalta.
Valmennusohjelman ja rehtoriparivaljakon aikaansaannoksena syntyi portaali, joka rakennettiin koululla jo valmiiksi käytössä olleella Google Sites -työkalulla. Portaali toimii apuna koko koulun opetuksessa ja työskentelyssä. Valmennusohjelmassa tutuksi tulleet käsitteet on kuvattu siinä kattavasti, jotta opettajien ja rehtoreiden olisi helppo omaksua ne.
He saivat tukea portaalin kehittämiseen valmennusohjelman kouluttajilta, Lasten ja nuorten säätiön alaisuudessa toimivan Tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpäältä sekä opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön, OKKA-säätiön, suunnittelupäällikkö Erkka Lainiselta.
Yhdessä oli helpompi pohtia, mitkä koulun toimintakulttuurissa ovat ne keskeiset teemat, jotka kannattaa tuoda esille myös portaalissa. Metodix Oy:n tulevaisuusasiantuntijoina ohjelmassa olivat mukana Antti Kauppi ja Hannu Linturi. Raasumaan mukaan myös heidän asiantuntijuutensa oli merkittävä apu projektissa.
Yhteiseen portaaliin koottiin muun muassa opintopolut aina ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen saakka. Näin varmistettiin, että opettajien on helppo rakentaa oppilaille mahdollisimman innostavaa ja monipuolista opetusta, jossa kestävän elämäntavan eri näkökulmat huomioidaan tasapuolisesti.
”Esimerkiksi kolmasluokkalaisille suunnattu materiaali keskittyy puhtaaseen veteen ja kiertotalouteen, ja vastaavasti nelosluokkalaisten opetuksessa on tarkoitus paneutua luonnon monimuotoisuuteen ja sen vaalimiseen”, Raasumaa valottaa.
Oppeja opetussuunnitelman toteuttamiseen
Valmennusohjelman keskiössä ovat yhteiskuntaa uudistava johtaminen ja ekologinen jälleenrakennus. Raasumaa kokee, että ne ovat yhteiskuntamme – elleivät jopa koko ihmiskunnan – keskeisiä kysymyksiä tällä hetkellä.
”Ohjelma antaa rehtorille riittävät käsitteelliset valmiudet keskustella teemasta ja pohtia, miten asiaa voi käsitellä osana opetussuunnitelmaa”, Raasumaa toteaa.
Opetussuunnitelmiin on kirjattu tavoitteeksi laaja-alainen osaaminen. Sillä tarkoitetaan erilaisten tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Erilaisia osaamiskokonaisuuksia on useita.
Valmennusohjelman opit kytkeytyvät peruskouluissa osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista painottavaan ja lukioissa eettisyyttä ja ympäristöosaamista korostavaan kokonaisuuteen.
”Omalla toiminnallaan rehtori voi varmistaa, että nämä hyvin keskeisesti koulun tehtävään liittyvät asiat etenevät omassa kouluyhteisössä”, Raasumaa sanoo.
Eväitä koulun verkostoissa toimimiseen
Valmennusohjelma antaa rehtorille eväitä myös koulua ympäröivissä verkostoissa toimimiseen.
”Rehtori on hyvin tiiviisti mukana paitsi kouluyhteisössä myös esimerkiksi oman kaupungin tai kunnan verkostoissa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Rehtorilla on keskeinen rooli siinä, millaisia erilaisia kytköksiä näissä verkostoissa syntyy”, Raasumaa pohtii.
Verkostojen lisäksi rehtorilla on merkittävä valta siinä, mihin opettajien osaamisen kehittämistä suunnataan ja millä tavalla sitä painotetaan.
Jospa jokainen rehtori kuulisi tämän luennon
Raasumaalle valmennusohjelmaan osallistuminen oli hyvä ja hyödyllinen kokemus. Erityisen hedelmällistä hänestä oli työskentely muiden rehtoreiden ja ohjelman asiantuntijoiden kanssa.
”Tämä on oivallinen paikka olla rakentamassa tulevaisuuden ratkaisuja, jotka herättävät toivoa ja joilla tehdään nykyistä kestävämpää elämäntapaa. Vaikka rehtorin työnkuva on laaja ja sisältää jatkuvasti useita tärkeitä teemoja, valmennusohjelman aiheeseen paneutuminen kannattaa.”
Syksyllä 2021 alkavat valmennusohjelman uudet ryhmät. Uusia osallistujia – siis rehtorikollegoja ympäri Suomen – Raasumaa kannustaa heittäytymään mukaan rohkeasti.
Valmennusohjelman kouluttajien lisäksi osallistujat kuulivat asiantuntijavieraiden puheenvuoroja. Haastattelun lopussa Raasumaa innostuukin muistelemaan kestävyystutkija Arto O. Salosen luentoa ekososiaalisesta sivistyksestä.
”Eräs kollega oli aluksi miettinyt, että tulee vain vähän katsomaan, millainen esitys on. Hän oli kuitenkin jäänyt koukkuun kuuntelemiseen eikä malttanutkaan multitaskata muita asioita samalla. Itsellenikin luento oli todella herättelevä kokemus – jopa elämys, jonka soisin jokaisen rehtorin kokevan.”
Kuva: Sammonlahden koulun kuva-arkisto
Kuvassa Sammonlahden koulun kolmasluokkalaiset tekevät vesitutkimuksia LUT-yliopiston laboratoriossa Skinnarilassa.
