Tulevaisuudessa yritysvastuullisuuden teemoista korostuvat muun muassa luonnon monimuotoisuuden häviäminen, vesivarantojen käyttö ja tekoälyn eettiset pelisäännöt.
Näin arvioi Kati Ihamäki, OP:n brändistä ja yritysvastuullisuudesta vastaava johtaja ja Lasten ja nuorten säätiön hallituksen jäsen.
Ihamäki tajusi, että haluaa opiskella ja tehdä työkseen jotakin itselleen merkityksellistä.
”Uusista keksinnöistä syntyy uusia vastuullisuuskysymyksiä. Samalla vanhat kysymykset eivät häviä mihinkään. Esimerkiksi ihmisoikeusasiat ovat nousseet viime vuosina entistä enemmän keskustelunaiheeksi ja tulevat myös pysymään keskustelussa.”
Ihamäki alkoi opiskella ympäristöjohtamista sen jälkeen, kun hän palasi Nicaraguasta espanjan kielimatkalta. Nicaraguassa hänen lähipiirinsä koostui kehitysyhteistyötä tekevistä ihmisistä. Ihamäki tajusi, että haluaa opiskella ja tehdä työkseen jotakin itselleen merkityksellistä.
Ennen työtään OP:ssa Ihamäki työskenteli pitkään Finnairin vastuullisuusjohtajana.
”Vastuullisuus on olennainen osa strategiaa ja brändiä. Se ei ole kerran vuodessa julkaistava raportti, vaan johdon ja henkilöstön pitää olla joka päivä sitoutuneita siihen, kun he tekevät sidosryhmätyötä.”
Toisen ryhmän auttaminen ei ole toiselta pois
Ihamäki on istunut Lasten ja nuorten säätiön hallituksessa vuoden 2020 keväästä lähtien. Hän tuo hallitukseen osaamista yritysvastuullisuuden osalta. Hänellä on lisäksi asiantuntemusta yritysten ja järjestösektorin yhteistyöstä.
”Hallituspaikalta saan myös näkemystä omaan työhöni. Haluan tietää, miten voimme huomioida lasten ja nuorten oikeuksia vieläkin paremmin yritysmaailmassa.”
Ihamäen mukaan Suomessa ihmiset ovat tottuneet auttamaan kehitysmaiden lapsia kehitysyhteistyön kautta. Silti lapsia on autettava yhtä lailla kotimaassa. Ihmiset saattavat usein ajatella, että toisen ryhmän auttaminen on pois toiselta ryhmältä.
Ihamäen suurimpia arvoja ovat yhdenvertaisuus sekä ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen. Hän oli jo lapsena herkkä epäoikeudenmukaisuudelle.
”Epäoikeudenmukaisuus saa minut toimimaan. On tärkeää muistaa, että me kaikki tarvitsemme jossain vaiheessa elämäämme toisia ihmisiä ja toisten ihmisten apua.”
Aikuiset ajajina nuorten tiellä
Yritykset, valtiot ja järjestöt voivat yhdessä rakentaa parempaa maailmaa, Ihamäki sanoo. Yritysten toiminta ei ole irrallista yhteiskunnan muusta toiminnasta.
Nykypäivänä yrityksen pitää tarkastella omaa toimintaansa laajemmin kuin vain taloudellisen tuloksen mittareiden kautta. Luontoarvot eivät voi olla ulkoistettuja hyödykkeitä, vaan yrityksen pitää toimia sopusoinnussa ympäristön kanssa.
Vastuullisuuden käsite on muuttunut viime vuosina. Nykyään myös tietoturva ja turvallinen datankäyttö ovat vastuullisuutta. Vastuullisuutta on myös asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointi ja luotettava palvelu.
Ihamäki arvioi, että epävarmuus on yksi nuorten suurimmista yhteiskunnallisista haasteista.
Yhteiskunnan eriarvoistuminen huolettaa Ihamäkeä. Sen vaikutukset nuoriin voivat olla suuret.
”Suomalaiselle yhteiskunnalle on ollut vierasta se, että asuinpaikalla olisi merkitystä ihmisen mahdollisuuksille. Kouluja ei ole juuri jaoteltu hyviin ja huonoihin ennen tätä päivää.”
Ihamäki arvioi, että epävarmuus on yksi nuorten suurimmista yhteiskunnallisista haasteista. Nuoret eivät välttämättä ole omassa elämässään ajajan paikalla. Aikuiset päättäjinä vievät asioita suuntaan, johon nuorilla ei ole mahdollista vaikuttaa, vaikka kyse on heidän tulevaisuudestaan.
”Monille nuorille voi olla pelottavaa, että heitä ei osallisteta päätöksiin, jotka koskevat heidän tulevaisuuttaan. Tämä ei koske pelkästään ympäristöasioita, vaan useita poliittisia päätöksiä.”
Millainen olit nuorena, Kati Ihamäki?
”Kiehuin jo lapsena, jos näin epäoikeudenmukaisuutta. Se piirre on säilynyt minussa läpi aikuisuuden.
Olin jokapaikanhöylä ja harrastin kaikkea minimartoista jazz-balettiin ja aikidoon. Halusin kovasti vaikuttaa asioihin ja olla mukana kaikessa mahdollisessa toiminnassa. Yksin ollessa taas rakastin kirjoja ja mökillä metsässä samoilua. Ainoana lapsena koin tietyllä tapaa ystävät perheenäni.
Minun olisi nuorena pitänyt uskaltaa mokata enemmän. Olin itselleni todella tiukka sen suhteen, että asioissa pitää olla heti hyvä. Vaikka olen harrastanut kaikenlaista, niin urheilulajeissa pelotti hirveästi, että mitä, jos en osaakaan. Aina ei tarvitse olla hyvä, vaan voi olla surutta huono ja oppia.”
Kati Ihamäki
Koulutus: KTM, Jyväskylän yliopisto, Bachelor of Science, College of Charleston
Työ: Brändistä ja yritysvastuusta vastaava johtaja, Osuuspankki
Harrastukset: Lukeminen, elokuvat ja uinti
