Mikko-Pekka Hanski opiskeli aikanaan luokanopettajaksi. Valmistumisensa jälkeen hän ei ole työskennellyt päivääkään luokanopettajana, vaan yrittäjyys vei hänet mennessään.
Luokanopettajakoulutus antoi silti Hanskille erään supervoiman: taidon kuunnella ihmisiä ja seurata heidän oppimistaan. Tätä taitoa hän on hyödyntänyt myös perustaessaan yrityksille ja yhteisöille digitaalisia palveluita rakentavaa palvelumuotoilutoimisto Ideania.
Teknologia-alalla on tärkeää ymmärtää, millä eri tavoin ihmiset oppivat.
”Tekniikkaa keksitään, jotta ihmisten elämä olisi helpompaa ja merkityksellisempää. Maailmassa on liikaa teknologiaa, johon ihmiset joutuvat sopeutumaan, kun teknologian pitäisi sopeutua meihin.”
Teknologia-alalla on tärkeää ymmärtää, millä eri tavoin ihmiset oppivat. Hanski ottaa esimerkiksi isoäitinsä, joka oli hänen mukaansa ”maailman viisaimpia ihmisiä”. Isoäiti ei kuitenkaan osannut ajastaa videonauhuria.
”Tämä tarkoitti, että tekniikassa oli jotain vialla, ei isoäidissäni. Olen tehnyt työtäni isoäitejä varten.”
Hanskin mukaan ne ihmiset, jotka eivät perusta yrityksiä, toimivat eri taajuudella kuin ne, jotka perustavat. Yrityksen perustamiseen tarvitaan optimismia ja ylikorostunutta ajattelua omista kyvyistä.
”Kuulostaa ehkä melodramaattiselta jenkkitouhulta, mutta yrittäjällä pitää olla energiaa ja ideoita. Sen takia mielikuvitus ja unelmointi – säätiön hankkeista esimerkiksi Dreams ja Tulevaisuuskoulu – tukevat osaltaan yrittäjyyttä. Ne rohkaisevat kuvittelemaan hulluja asioita tulevaisuuden osalta.”
Hän korostaa, että yrittäjyys ei ole itseisarvo, vaan se, että ihminen voi tehdä itselleen merkityksellistä työtä.
Tulevaisuuslukutaito auttaa siirtymään työelämään
Hanski haluaa haastaa ajatusta siitä, että kriiseistä seuraisi vain huonoja asioita. Koronakriisi ja taloudelliset kriisit voivat parhaimmillaan synnyttää jotakin uutta sen sijaan, että ihmiset seuraisivat valmiita polkuja.
Hanskin mukaan työelämän siirtymäkohtia, kuten lomautuksia, pitäisi kuvata ennemmin kurvien kuin risteyksien kautta. Risteykseen ihminen pysähtyy, jolloin liikkeelle voi olla vaikea lähteä.
”Jos ajattelee lomauttamisen käänteenä, kurveista tulee vielä enemmän energiaa ja vauhtia.”
Hanski aloitti Lasten ja nuorten säätiön hallituksessa tammikuussa 2020.
”Tuon hallitukseen osaamista palvelumuotoilusta. Lisäksi minulla on kontakteja Suomen yrityskentällä, joten voin tuoda verkostoja säätiön ulottuville. Ymmärrän myös koulutukseni kautta jonkin verran nuorten maailmaa.”
Hanskin mukaan tulevaisuuslukutaito on yksi tärkeimpiä taitoja, joita nuoret voivat oppia. Ihmisellä pitää olla kyky unelmoida ja luoda. Juuri sellaisia apuvälineitä Lasten ja nuorten säätiö nuorille tarjoaa, Hanski sanoo.
Identiteetti rakentuu somen menestystarinoiden keskellä
Yksi nuorten maailman tämän hetken suurimmista haasteista on se, miten he voivat hallita omia odotuksiaan tulevaisuudestaan, Hanski sanoo. Epäonnea koetaan silloin, kun odotukset elämästä eivät kohtaa todellisuutta.
Kun nuori näkee menestystarinoita, hän voi kokea haasteita myös identiteettinsä muodostamisessa.
Sosiaalinen media on täynnä sankaritarinoita: Kim Kardashian, Beyonce Knowles-Carter ja Michelle Obama ovat menestyjiä, joiden tarina on heti saatavilla ja joiden elämää voi seurata reaaliaikaisesti somen kautta. Nuori voi ahdistua siitä, onko hän huono ihminen, kun ei ole vielä saavuttanut menestystä, Hanski pohtii.
Kun nuori näkee menestystarinoita, hän voi kokea haasteita myös identiteettinsä muodostamisessa. Nykyään identiteetin voi rakentaa täysin alusta, kun ennen seurattiin vanhempien ammattia.
”Nuorten mielenterveysongelmien kasvu voi liittyä ulkopuolelta tulevien odotusten vaativuuteen. Lapsia ja nuoria ei tarvitse suojella, mutta heille pitää antaa juuri oikeat rakennusaineet tulevaisuuden rakentamiselle.”
Millainen olit itse nuorena, Mikko-Pekka Hanski?
”Kun vanhempani erosivat, isäni muutti Ruotsiin. 14-vuotiaana matkustin ensimmäisen kerran Tukholman esikaupunkialueelle ja tutustuin kadulla räppiä kuuntelevaan ja breakdancea tanssivaan nuorisoporukkaan. Oli kesä 1989. Ostin samalla reissulla leveälahkeiset housut ja nahkaisen kaulakorun.
Kun tulin Suomeen, minua tönittiin, koska minulla oli nuo räppivaatteet päällä. Sain siitä lähtien hiukan erikoisen maineen. Aloin kuitenkin rakentamaan identiteettiäni siihen skeneen, ja se loi minulle valtavan itsetunnon. Maalasin graffiteja ja menin taustatanssijaksi teknobändiin.
Räppi loi minulle identiteettiä ja sai yrittäjän siemenen itämään. Jos ihminen on samassa paikassa koko ajan, identiteetti ei välttämättä kehity omanlaisekseen. Kannattaa tehdä kierros muualla ja tulla sitten takaisin, niin henkinen pääoma voi kasvaa.”
Mikko-Pekka Hanski
Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri: luokanopettaja
Työ: Idean Oy, perustaja ja Suomen-maajohtaja
Harrastukset: Yhteiskunnalliset projektit
