Vantaalaisen Lehtikuusen koulun 8D-luokan oppilaat kuvaavat etäkoulutilannetta epävarmaksi ja väsyttäväksi. Iina Sormunen, Ilkka Miinalainen, Tara Kuusisto ja Esther Niang kertovat, että etätyöskentely vaikeuttaa unirytmiä huomattavasti ja tehtävien määrä stressaa.
Suomi sulki koulut 18. maaliskuuta, joten etäkoulutilanne on ollut nyt kuukauden päällä.
”Tehtäviä on tosi paljon ja menee yliaikaa. Joskus lopetan vasta seitsemältä illalla, koska olen vasta silloin tehnyt kaikki tehtävät”, Niang sanoo.
Osa haastatelluista oppilaista arvelee, että opettajat eivät ehkä tiedä, kuinka paljon tehtäviä kannattaa antaa etätyöskentelyyn, ja siksi tehtäviä on liikaa. Miinalainen sen sijaan pohtii, että koulutehtävien määrä ei ehkä ole tavallista isompi, mutta se tuntuu nyt suuremmalta.
”Koska tehtävät ovat digitaalisessa muodossa, niin se yllättää, että kuinka paljon niitä oikeasti on. Myös se, kun ei saa fyysistä muistutusta, että milloin tehdään mitäkin, on huono juttu.”
Myös Lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille tekemässä korona-aiheisessa kyselyssä kävi ilmi, että nuorten elämässä raja koulun ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Oppilaat tekevät koulutehtäviä iltaisin enemmän kuin aiemmin.
Nuorten ääni: 10 kysymystä koronatilanteesta -selvitykseen vastasi noin tuhat nuorta ympäri Suomea. Kyselyn vastauksia kerätessä etäkoulu oli kestänyt vasta pari viikkoa. Siksi kysyimme 8D-luokan oppilailta, mikä heidän mielestään nuorten tilanne on nyt.
Harrastusten puute karsii sosiaalisia kontakteja
Lasten ja nuorten säätiön selvityksessä kävi ilmi, että osa nuorista pitää ystäviinsä nyt jopa vähemmän yhteyttä kuin aiemmin. Myös Iina Sormunen ja Tara Kuusisto kertovat pitävänsä kavereihin vähemmän yhteyttä nyt, kun fyysiset tapaamiset ovat vähentyneet.
”Harrastan jalkapalloa. Kun kävin pelaamassa, olin muihin yhteydessä paljon enemmän. Nyt kun tulee oltua sisällä, niin ei tule otettua muihin niin paljon yhteyttä”, Kuusisto sanoo.
Niang sen sijaan kertoo pitävänsä kavereihinsa paljon enemmän yhteyttä nyt. Kavereiden kanssa soitellaan esimerkiksi videopuheluita, kun tehdään koulutehtäviä, hän kertoo.
Myös nuorten harrastukset ovat tauolla. Kuusisto kertoo, että jalkapallotreenit tehdään nyt yksin, kun ennen treenejä oli lähes joka päivä. Se tuntuu hänestä oudolta.
Sormunen kertoo harrastavansa tanssillista voimistelua.
”Opettaja lähettää WhatsApp-ryhmäämme etätehtäviä: liikkeitä, mitä voimme kotona harjoitella. Nyt on myös suunniteltu, että järjestettäisiin etätapaamisia, mutta niistä ei ole vielä varmuutta”, hän sanoo.
Nuoret tarvitsevat medialukutaitoa
Kyselyyn vastanneet nuoret seuraavat koronaan liittyvää uutisointia aktiivisesti: 42 prosenttia päivittäin ja kolmasosa muutaman kerran viikossa. Myös 8D-luokan oppilaat kertovat seuraavansa uutisia nyt enemmän kuin aiemmin. He seuraavat uutisia lähinnä perinteisestä mediasta.
Koronaan liittyviä aiheita seuratessa tarvitaan medialukutaitoa. Oppilaat kertovat törmänneensä erilaisiin väitteisiin, joiden todenperäisyyttä he joutuvat miettimään. He tietävät, että jotkut kirjoittavat eri nettisivuille suoranaisia valheita.
”Olen lukenut jostain, että koronatartunnat vähenisivät kesällä, ja sitten tartunta-aalto tulisi uudestaan paljon kovemmin talvella. Olen miettinyt, että onko tämä totta vai ei.”
Mitä nuoret sitten ajattelevat tulevaisuudesta? Maalis–huhtikuussa tehdyn selvityksen mukaan joka neljättä nuorta huolestuttaa tulevaisuus nyt enemmän kuin aiemmin. Puolet nuorista oli huolissaan tilanteesta vähän, ja 28 prosenttia oli melko huolestuneita.
Tara Kuusisto arvelee, että tilanne voisi olla kesällä suurimmaksi osaksi ohi. Hän uskoo silti, että kaikki ei palaa silloinkaan vielä normaaliksi.
Iina Sormunen toivoo, että tilanne olisi ohi jo aiemmin.
”Haluaisin päästä kesällä rippileirille. Sen takia toivon, että tämä menisi jo aiemmin ohi – mutta en kyllä ole siitä ihan varma.”
Lue Nuorten ääni: 10 kysymystä koronatilanteesta -selvitys tästä.
