Lukion opetussuunnitelmaa alettiin työstää noin vuosi sitten. Tein omalle työryhmälleni heti selväksi, että minulla on kaksi tavoitetta: nuorten jaksaminen ja hyvinvointi tulee olla tärkein päätöksiä suuntaava asia ja haluan, että opinto-ohjaukseen otetaan mukaan sen pohtiminen, miten arvot, uskomukset ja tärkeät ihmiset vaikuttavat nuorten päätöksiin. Molemmat toteutuivat hyvin.
Isoin helpotus ainakin itselleni on, että nuorten ja vanhempien huoli opiskelijoiden jaksamisesta on viimein kuultu. Opiskelijoiden jaksamisen tukeminen läpileikkaa koko opetussuunnitelmaa.
Jotta nuorten jaksamista voidaan todella tukea, on tärkeää, että tätä huolenpidon teemaa pidetään laaja-alaisena aineena näkyvillä kaikessa opetuksessa. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu myös entistä selkeämmin ”koko koulu ohjaa” -periaate eli se, että kaikki aikuiset ovat ensisijaisesti nuorten tukena koulussa.
Tästä päästään helposti ikuisuuskysymykseen resursseista. Näkyykö halu saada nuorille lisää ohjausta, ja esimerkiksi uutena tuleva velvoite tarjota ohjausta vuosi koulusta valmistumisen jälkeen, opinto-ohjaajien määrässä? Heidän työmäärässään se nimittäin näkyy.
Pehmeät arvot kestävät aikaa
Valmistelijan näkökulmasta oli jännittävää tehdä ohjaavaa dokumenttia, joka saattaa olla käytössä hyvässä lykyssä seuraavat kymmenen vuotta, pidempääkin. Kun maailma muuttuu kiihtyvää tahtia, saimme pohtia kieli keskellä suuta, mikä on pysyvää, tavoittelemisen arvoista ja kestää aikaa.
Tästä näkökulmasta on hienoa todeta, että uusi opetussuunnitelma onnistuu nostamaan esiin pehmeät arvot. Ne korostuvat etenkin niin sanotun laaja-alaisen osaamisen yhteydessä. Opetussuunnitelmassa laaja-alaisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, jotka ovat kaikille oppiaineille yhteisiä.
Omia suosikkejani laaja-alaisista taidoista ovat esimerkiksi tunne- ja empatiataidot, omien vahvuuksien tunnistaminen, arvolähtöinen ja eettinen toiminta toisten hyväksi ja eettinen toimijuus globaalissa media- ja teknologiamaailmassa. Nämä taidot auttavat nuorta suunnistamaan paremmin yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.
Näiden taitojen ja pehmeiden arvojen korostaminen tarjoaa kouluille myös mahdollisuuden rakentaa ilmapiirin, jossa nuorille on selvää, että hyvä ihmisyys ja oma arvo eivät ole sidottuja suorittamiseen ja arvosanoihin. Toivon, että tämä tuntuu nuorista paitsi inspiroivalta myös armolliselta.
Näin siitä huolimatta, että ainakaan lyhyellä aikavälillä opetussuunnitelman muutos tuskin vaikuttaa ylioppilaskirjoituksiin. Itse toivon, että laaja-alaiset sisällöt rantautuvat aikanaan myös kirjoitusten sisältöihin.
Opiskelijat saavat paremmat tulevaisuustaidot
Me Lasten ja nuorten säätiössä uskomme, että tulevaisuutta pitäisi hahmottaa asiana, jota jokainen voi tutkia, ja johon jokainen meistä voi itse vaikuttaa. Siksi on hienoa, että lukiolaisille tarjotaan uuden opetussuunnitelman myötä tulevaisuuskurssi. Tämä auttaa tukemaan nuorten uskoa tulevaisuuteen ja heidän aktiivista kansalaisuuttaan.
Ainoa kritiikkini on, että tulevaisuusmoduuli on elämänkatsomustiedon valinnainen kurssi. Se tarkoittaa, että kaikki opiskelijat eivät sitä valitse. Onneksi laaja-alaisissa taidoissa mainittu monitieteinen ja luova osaaminen asettaa lukion aikuisten yhteiseksi tavoitteeksi opettaa nuoria “tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta”.
Olisi hienoa saada olla kärpäsenä katossa kuulemassa niitä mielenkiintoisia keskusteluja, joita tästä varmasti syntyy tulevaisuuden tekijöiden määritellessä, millaista Suomea ja maailmaa he haluavat rakentaa.
Kirjoittaja Sara Peltola auttaa Lasten ja nuorten säätiössä nuoria löytämään väyliä työelämään. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja kulttuurituottaja (AMK). Peltola on mukana myös Osuuskunta Otteessa, jonka edustajana hänet kutsuttiin mukaan lukion uuden opetussuunnitelman valmistelutyöhön.
Lisälukemista:
Helsingin Sanomat tiivisti uuden lukion opetussuunnitelman pääkohdat artikkelissaan. Lukion opetussuunnitelmien perusteet voi lukea kokonaisuudessaan Opetushallituksen sivuilta.
