Työhömme kuuluu kiinteästi seurata, mitä maailmalla ja maailmassa tapahtuu. Syksyllä 2019 järjestetty Finnsight 2019 – Ennakointifoorumi pureutui heikkoihin signaaleihin ja yllättäviin tulevaisuuksiin. Tapahtuman innoittamana jäin pohtimaan nuorten tulevaisuususkoa.
Sitran tulevaisuusasiantuntijaMikko Dufvanosti nimittäin tapahtumassa esiin käsitteen tulevaisuusvalta.Käsite pitää sisällään kysymyksen siitä, kenellä on oikeus päättää huomisen suunta. Kuka määrittelee toivotun tulevaisuuden, ja keitä kuullaan? Nuorille pitäisi saada tuntuma siitä, että heidän roolinsa on keskeinen tulevaisuuden rakentamisessa. On tärkeää pitää mielessä, että tulossa oleva ei vain tapahdu meille, vaan jokainen meistä luo sitä tälläkin hetkellä.
Kun tavoittelemme toivottua tulevaisuutta, on arvokeskustelu välttämätöntä. Mitä on merkityksellinen ja hyvä elämä, mistä se muodostuu? Mitä haluamme puolustaa ja säilyttää, missä ovat muutoksen paikat? On tärkeää, että autamme nuoria määrittelemään ne arvot, jotka ovat tulevaisuuteen suuntautumisen perustana.
Futuristi Leah Zaidi puhui foorumissa utopioiden toimintaa ohjaavasta roolista ja toisaalta dystopioiden merkityksestä. Usko utopiaan ja toivo sen toteutumiseksi synnyttävät energiaa ja yhteistoimintaa, joiden avulla voimme tavoitella uudenlaista maailmaa. Dystopiat näyttävät meille mitä emme halua, mutta mihin voimme joutua ilman ponnisteluja paremman huomisen puolesta.
Nuorten parissa toimivien tehtävänä on auttaa nuoria hahmottamaan mahdollisia tulevaisuuskuvia, luomaan vaihtoehtoisia utopioita, sekä havaitsemaan jo olemassa olevia dystopioita. On tärkeää, että nuorille ei syötetä valmiita skenaarioita, vaan autetaan heitä määrittelemään ihannekuvansa maailmasta itse. Nuoret tarvitsevat tukea ja välineitä siihen, että he voivat olla aktiivisia tekijöitä, ilman holhoavia asenteita.
Nuorten äänekkyys ilmastonmuutoskeskustelussa antaa ilahduttavaa toivoa siitä, että he mieltävät itsensä toimijoiksi aikamme yhteisten globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Harry Potterien, Nälkäpelin ja sosiaalisen maailmaan kasvaneille nuorille auktoriteettien haastaminen ja kaikkien äänien oikeus tulla kuulluiksi ovat uudella tavalla itsestäänselvyyksiä.
Nykynuoret ovat kasvaneet sosiaalisen median aikakaudella, ja tottuneet siihen, että kuka tahansa voi tuoda ääntänsä ja näkökulmaansa kuuluville suurellekin yleisölle. On tärkeää, että he ymmärtävät, miten tuota ääntä voi käyttää hyvän edistämiseen, ja että heitä myös kuunnellaan silloin, kun he siihen pyrkivät.
Kirjoittaja Enna Angervuori työskentelee Lasten ja nuorten säätiössä asiantuntijana Senegal- ja Huuma-hankkeissa. Hänen erityinen asiantuntemusalueensa ovat maahanmuuttajanuoriin liittyvät kysymykset ja kehitysyhteistyö.