Adeccon henkilöstökonsultti Tomi Kolulla on reilusti kokemusta kouluvierailuista ja urapolkujen koukeroiden avaamisesta nuorille. Vierailuja mies alkoi tehdä jo opiskellessaan Metropoliassa, jolloin hän oli aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa. Nykyisessä ammatissaan Kolu pääsee kohtaamaan lukuisia nuoria vuodessa.
“Käyn Adeccolla osana työtäni erilaisissa oppilaitoksissa ja rekrytointimessuilla puhumassa työllistymisestä ja urapolun rakentamisesta”, Kolu kertoo.
Lasten ja nuorten säätiön vapaaehtoistoimintaan Kolu lähti kuullessaan mahdollisuudesta. Yhteistyö Adeccon kanssa on osa HuippuHarkka-ohjelmaa, jossa nuoret kuulevat erilaisia uratarinoita ja pääsevät tekemään työharjoitteluja yhteistyökumppaniyrityksissä. Adeccolla nuorten työllistymisen edistäminen on tärkeä osa yhteiskuntavastuuta.
Jokaisella nuorella on osaamista harrastuneisuuden kautta
Valma-koulutuksessa olevat nuoret eivät Kolun silmissä eroa paljoakaan lukiolaisista tai ammattikoululaisista. Päivän aikana hän tapasi kaksi eri ryhmää, ja kuva tulevaisuuden työntekijöistä kehittyi entistä positiivisempaan suuntaan.
“Ennakko-oletuksena odotin, etteivät Valma-ryhmän nuoret osoittaisi kiinnostusta työelämäinfolle. Kokemus oli kuitenkin positiivinen, ja muutamista oppilaista huomasi selkeästi, että vierailu oli heille merkityksekäs.”
Kolun mielestä urapolkuaan pohtivan nuoren on tärkeä ymmärtää, kuinka paljon harrastukset ohjaavat tulevaisuutta. Työntekijöitä etsiessään hän sanoo kiinnittävänsä paljon huomiota harrastuneisuuteen rekrytointiprosessissa. Kolu kokee usein mustavalkoisesti ajateltavan, että jo 15-vuotiaana ilman työkokemusta pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä elämällään.
Unelma-ammattiin päädytään sattumusten siivin
“Pääviestini nuorille on se, ettei tulevaisuuden polun tarvitse olla tiedossa vielä. Tuon esille erilaisten sattumusten vaikutusta uran kehittymiseen ja korostan, että oman intohimon voi löytää pieniltäkin vaikuttavien asioiden ohjaamana”, painottaa Kolu.
Kolu itse päätyi myyntiä ja rekrytointia yhdistävään asemaansa sattumusten lisäksi mielenkiinnonkohteidensa kautta. Ensimmäinen työ vei hänet myyjäksi elektroniikkaliikkeeseen, sillä erilaiset laitteet olivat aina kiinnostaneet miestä. Opiskelijakunta- ja ainejärjestöharrastusten kautta työsuhdeasiat tulivat tutuiksi, ja nykyään Kolu pääsee yhdistelemään kahta intohimon kohdettaan henkilöstöhallinnan puolella.
“Ihan kaikesta, mitä tekee, on hyötyä. Nuoren täytyy vain osata tunnistaa merkitys yksittäisten asioiden taustalla. Tärkeää on osata pukea teot sanoiksi, jotta voi myydä itsensä työntekijänä”, hän sanoo.
Kolu uskoo, että henkilökohtaisen uratarinan kautta nuoret saavat konkreettista samaistumispintaa tosielämän esimerkein. Yksi asia, jonka hän toivoo välittäneensä nuorille, on toivo siitä, että asiat selkeytyvät ajan kanssa. Lopullinen työ löytyy Kolun kokemuksen mukaan usein mitä ihmeellisempien asioiden summan kautta.
