-
Millainen on kestävä rahasuhde ja miksi se on otettava haltuun?
Lauantaina 22.8. vietämme maailman ylikulutuspäivää poikkeuksellisesti kolme viikkoa myöhässä. Se tarkoittaa, että olemme kuluttaneet maapallon uusiutuvat luonnonvarat loppuun tältä vuodelta, ja tästä eteenpäin elämme ikään kuin velaksi maapallolle. Koronakriisin aiheuttama viivästymä ei ole kuitenkaan toivottava muutoksen suunta, vaan tilanne olisi saatava haltuun myös uuden normaalin tilassa. Siksi kestävään kuluttamiseen, omistamiseen ja toimeentuloon liittyvät taidot ovat tärkeämpiä kuin…
-
Päättäjiltä unohtui, että nuorisotyö ylläpitää hyvinvoinnin lisäksi turvallisuutta
Viime vuosina kasvava joukko asiantuntijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä on painottanut, että nuorten syrjäytyminen on Suomen keskeisin turvallisuusuhka. Muun muassa sisäministeri Maria Ohisalo on tuonut useasti esiin, että ilmastonmuutoksen lisäksi syrjäytymisen ehkäisyn tulisi olla turvallisuuspolitiikan ytimessä. Lisäksi valtioneuvoston laatiman sisäisen turvallisuuden strategian (2017) mukaan Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva syrjäytyminen. Puheista ja kansallisista strategioista huolimatta poliittisia päätöksiä tehdessä turvallisuuspolittiinen…
-
Koronakevät muistutti lukutaidon tärkeydestä – Lukukeskuksen Ilmi Villacís: ”Nuoret kaipaavat lisää aikaa lukemiselle”
Mihin nykymaailmassa enää tarvitaan lukutaitoa, kun teknisiä laitteita voi käyttää ikonien avulla ja videot ovat yhä suositumpi kerronnan muoto? Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís sanoo, että lukutaito on yhteiskunnassamme tärkeä eloonjäämistaito. ”Lukutaito on ympäröivän maailman ymmärtämistä ja itsensä ymmärretyksi tekemistä. Se on kansalaistaito, jonka avulla ihmisen on mahdollista osallistua yhteiskuntaan. Ilman hyvää lukutaitoa ihminen on vaarassa…
-
Miksi perustit Tulevaisuuskoulun, Otto Tähkäpää?
”Kuulin tulevaisuudentutkimuksesta ensi kerran kauan sitten aloitellessani yliopisto-opintojani. Pidin ensin koko ajatusta hassuna, sillä ajattelin sen olevan kristallipalloon tuijottelua. Ajatus ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan. Melkein kymmenen vuotta myöhemmin, edettyäni opinnoista väitöskirjan pariin, päätin osallistua tulevaisuudentutkimuksen johdantokurssille ja teema imaisi minut mukaansa. Alun perin olin kiinnostunut historiasta ja opiskellut valtiotieteitä. Historia-alan väitöskirjaa tehdessäni ymmärsin yhä…
-
Taiteen erityisopetus on lähtökohtaisesti uutta tietoa luovaa ja kehittävää
Opetuksen yhtäkkinen siirtyminen etäyhteyteen aiheutti opiskelijoissa tunteita helpotuksesta ahdistukseen ja kaipauksesta voimaantumiseen. Tanssinopiskelija Iines kertoo, että poikkeusaikana hän on joutunut olemaan päättäväisempi ja ottamaan enemmän vastuuta oman arkensa toimivuudesta. Toisaalta hän on saanut enemmän vapautta opiskella juuri silloin kun haluaa, oman luonnollisen rytminsä mukaisesti. Iines kertoo löytäneensä kevään aikana uusia voimavaroja. Kotona opiskelussa on ollut monen mielestä…
-
Työharjoittelu kokonaan etänä tuntui uhkakuvalta, mutta Lasten ja nuorten säätiö toteutti etäperehdytyksen tavalla, jota muutkin voisivat lainata
”Kun hallitus maaliskuussa julisti poikkeustilan, oli jo selvää, että tulisin aloittamaan elämäni ensimmäisen viestintäharjoittelun etänä. Olin harmissani asiasta, koska olin odottanut harjoittelua kovasti. Suuri osa harmistani karisi pois, kun pääsin aloittamaan säätiöllä. Sain vahvan tunteen siitä, että ammattitaitoani arvostettiin. Työkaverit kysyivät usein spesifejä kysymyksiä liittyen aiempaan koulutukseeni ja työkokemukseeni toimittajana. Osallistuin kirjoittajakoulutuksen pitämiseen, mikä loi…
-
Verkkotyöpajatkin voivat koskettaa ja liikuttaa
Miten saada aikaiseksi hyväksyvää katsetta, kosketusta ja läheisyyttä vastaava vaikutus ilman yhdessäoloa? Huuma-toimintamme ydinajatuksena on vahvistaa nuorten uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa liikeilmaisun keinoin. Tanssityöpajoissa tuemme nuoria ymmärtämään ja hyväksymään itsensä sellaisina kuin ovat, kokeilemaan rohkeasti uudenlaisia asioita, harjoittelemaan yhteistyötaitoja erilaisten ihmisten kanssa, sekä tuomaan esille omaa ääntänsä. Sanomattakin on selvää, että fyysiseen kohtaamiseen ja liikkumiseen…
-
Miten läsnäoloon perustuva toiminta kääntyy digitaaliseksi?
Muun muassa tällaisia otsikoita olemme saaneet viime viikkojen aikana lukea mediasta. Koronavirusepidemia muutti tavallisena pitämäämme arkielämää rajusti. Perheissä koulu- ja työtehtävänsä kotoa käsin tekevät niin vanhemmat kuin lapsetkin. Myös me Lasten ja nuorten säätiössä olemme olleet etäyhteyksien varassa pian toista kuukautta. Valtaosa toiminnastamme perustuu toiminnallisiin työpajoihin, joissa läsnäolo ja nuorten kanssa yhdessä tekeminen ovat keskiössä.…
-
Myytti nuorten halusta maata Pattayalla ja tienata Instagram-julkkiksina ei pidä paikkansa
90 prosenttia nuorista toivoo omien arvojensa mukaista työtä, selvisi viime viikolla julkaistusta Nuorisobarometrista. Nykyään todetaan usein, että myytti työtä vieroksuvista nuorista olisi jo historiaa. En ole samaa mieltä. Harhakäsitys siitä, että nuoret haluavat vain maata Thaimaan Pattayan rannalla ja olla Instagram-julkkiksia, pulpahtelee edelleen säännöllisesti keskusteluun. On nuoria halventavaa ajatella, että he eivät haluaisi töihin. Aikuisina…
-
Kun koronaepidemia tekee kaikesta epävarmaa, improvisaatiotaidot ovat kullanarvoisia
Koronaepidemia on muuttanut meidän kaikkien arkea ja antanut meille maistiaisen epävarmuudesta, joka monissa maailman kolkissa on lähes jokapäiväistä. Olemme yllättäen tilanteessa, johon emme ole varautuneet. Tilanne saattaa aiheuttaa turhautumista, pelkoa, suuttumusta, kapinointia tai turvattomuutta. Suunnitelmamme ovat pilalla. Kyse on kuitenkin siitä, että olosuhteet ovat muuttuneet ja suunnitelmienkin täytyy muuttua. Tulevaisuuden maailmassa korostuvat luovuus ja kyky…
-
Hyviä uutisia nuorten lukemisesta
“Uudet Pisa-tulokset paljastavat lukuinnon syöksyn”, “Pojista valtaosa lukee vain jos on pakko” kirkuivat otsikot viime vuoden lopussa, kun uusimmat Pisa-testien tulokset julkaistiin. Ja ovathan tulokset huolestuttavia: 60 prosenttia pojista kertoo lukevansa vain jos on pakko, oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja heikkojen lukijoiden määrä on nyt 14 prosenttia eli määrä on kasvanut edellisestä mittauksesta. Tutkijoiden…
-
Tommi Langen: “Itseilmaisu on aina hyvä asia, keinolla ei ole väliä”
“Biisin tekeminen oli hyvä katsaus nuorten maailmaan, joka on täysin erilainen kuin itselläni aikoinaan. Itse kasvoin 90-luvun laman jälkihöyryissä. Se teollinen yhteiskunta johon minua valmistettiin, ei ole enää olemassa. Itsenäisyys ja omat valinnat ovat entistä tärkeämpiä, monet nuorison esikuvista kannustavat omavaraisuuteen, joka on pelkästään hyvä asia. Suurin muutos omaan nuoruuteeni on sosiaalinen media ja sen…
-
Sä pärjäät paremmin elämässä hyvällä lukutaidolla!
Mitä työpajoissa tehtiin? Me mietimme rap-työpajoissa lukutaidon merkitystä ja köyhyyttä eri maissa. Puhuimme YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteista ja siitä, miten jokainen voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Jos kaikilla olisi mahdollisuus käydä koulua ja oppia lukemaan, niin maailmassa olisi vähemmän köyhyyttä. Näistä teemoista kirjoitimme yhdessä oman rap-biisin. Osallistuminen rap-työpajaan oli hieno kokemus. Lasten ja nuorten säätiön dreamsteri Seksikäs-Suklaa vieraili työpajassa kannustamassa meitä biisin kirjoittamisessa…
-
Nuorisobarometrista, koronasta ja tulevaisuudesta
Aamut kotona sujuvat jo omalla oudolla rytmillään, ja samalla kun tutkijat lausuvat ruudulla painavia sanoja, istuu ruokapöydän toisella puolen kuusivuotias, kaurapuurokulhonsa takana ja kyselee ääneen tärkeitä kysymyksiä: ”Mitä se sano? Mitkä markkinat? Myydäänkö siellä niitä pitkiä lakuja? Mitä äiti työ on?” Nuorisobarometrin julkistamistilaisuus on yhtä hektinen näissä oloissa, kuin mikä tahansa muukin verkkovälitteinen tapahtuma. Sanoja…
-
Nuorten tulevaisuususko vahvistuu tulevaisuuskasvatuksella
Nuorten tulevaisuuteen kohdistuvat huolet ovat viime vuosina liittyneet erityisesti ilmastonmuutokseen, finanssikriisin jälkimainingeissa heiluneeseen globaaliin talousjärjestelmään ja epävarmaan, alati muuttuvaan työelämään. Nyt jylläävä koronapandemia synkentää entisestään nuorten tulevaisuusnäkymiä eikä ihme, sillä kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa kriisin kestosta tai sen seurauksista. Samaan aikaan kriisi vaikuttaa ainakin meidän länsimaisten ihmisten elämään enemmän kuin mikään muu kriisi…
-
Seksikäs-Suklaa: ”Nuorten sanoitukset saivat miettimään, mitä he joutuvat käymään läpi”
”Minulle lukeminen ja kirjoittaminen ovat terapiaa, tapa kertoa miltä minusta tuntuu. Luen esimerkiksi riimejä ja nautin siitä, kun sanavarastoni karttuu”, kertoo räppäri-tubettaja Seksikäs-Suklaa, oikealta nimeltään Luyeye Konssi. Hän on kiertänyt syksystä 2019 lähtien yläkouluissa Sanoita parempi maailma -työpajoissamme. Yhdessä hänen ja rap-artisti Rauhatädin kanssa nuoret ovat kirjoittaneet biisejä muun muassa lukutaidosta ja tasa-arvosta. Valmiit biisit,…
-
Kun elämä muuttuu yhtäkkiä, tärkeimmät asiat korostuvat
Ennen kuin siirryimme joukolla neljän seinän sisään viettämään poikkeustilaa, nuoret riimittelivät musiikkityöpajassa kappaleen, jonka sanoma ei oikeastaan ole kovin kaukana nykytilanteesta. Kotikaupunkini kadut tuntuvat tosiaan tyhjiltä ja kävelyretket siellä puolisalaa suoritetuilta vaarallisilta hiippailuilta. Koronan aiheuttamasta poikkeustilasta tulee tämän päivän nuorille heidän sukupolvikokemuksensa, joka vaikuttaa heidän koko elämäänsä. Poikkeustilasta tekee erityisen se, että se vaikuttaa maailmanlaajuisesti…
-
Viisi vinkkiä maahanmuuttajatyöhön taiteilijaohjaajille
Sirkuksessa on voimaa. Sosiaalisen sirkuksen ammattilaiset ovat tottuneita tekemään sirkusta monien erilaisten ryhmien kanssa. Vaikka taidemuoto itsessään pysyy samana riippumatta siitä, kenen kanssa sirkusta tehdään, toisten kokemuksista on hyötyä, kun lähtee toteuttamaan toimintaa itselleen uusien ryhmien parissa. Mitä siis pitää ottaa huomioon, kun lähtee tekemään sirkusta maahanmuuttajaryhmien kanssa? 1. Hyödynnä vertaisohjaajia Monille maahanmuuttajanuorille harrastaminen saattaa olla…
-
Valma-koulutuksen käy läpi jo 2 % peruskoulunsa päättäneistä ja jatkossa heitä voi olla vielä enemmän
Vuodesta 2015 lähtien peruskoulun jälkeen on ollut mahdollista suorittaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentava Valma-koulutus. Koulutukseen voi nykyään hakea missä vaiheessa vuotta tahansa ja se on laajuudeltaan 60 osaamispistettä. Koulutuksen vuosittain läpikäyneiden nuorten määrä on lähes tuplaantunut, mutta harva tietää silti sen olemassaolosta. Lukuvuonna 2015–2016 Valman kävi 4 859 nuorta, kun vuonna 2019 luku oli jo 9281 nuorta. Lasten ja nuorten säätiö on toiminut Valma-koulutuksen kanssa yhteistyössä…
-
Nuoret tarvitsevat valmiiden vastausten sijaan tulevaisuuslukutaitoa
Erään arvion mukaan 65 prosenttia tänä päivänä koulunsa aloittavista nuorista päätyy aikanaan ammatteihin, joita ei vielä ole olemassa. Tämä on uudenlainen haaste kasvatukselle ja koulutukselle. Niiden olisi kyettävä valmistamaan oppijoita yhteiskuntaan, joka muuttuu jatkuvasti, kuten OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher on todennut. Aiemmin koulutuskasvatus tarjosi oppilaalle kartan ja tiedon päämäärästä. Tulevaisuudessa koulun on oltava pikemminkin ”kompassi”,…