-
Mitä ovat vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja miksi kaikkien pitäisi kiinnostua niistä
Tehdään lyhyt ajatusharjoitus: Millaisena näet maailman ja Suomen tulevaisuuden vuonna 2050? Voit yrittää palauttaa mieleesi asioita, joita olet kuullut uutisista tai lukenut somesta. Ehkä olet keskustellut jostain aiheeseen liittyvästä tuttaviesi kanssa. Mahdollisesti olet törmännyt aiheeseen elokuvissa tai kirjoissa. Älä hämmenny, jos kysymys tuntuu aluksi vaikealta. Me emme yleensä ajattele tulevaisuutta kovinkaan tietoisesti, emmekä varsinkaan 30…
-
Roolipelaaminen opettaa tulevaisuutta ja empatiaa
”Tää oli tosi jännä. En olis voinu uskoa, että se mun tyyppi kehittyy tommoseksi. Sehän sitten osas vaikka mitä ja siitä tuli tosi jotenkin hyvä.” Nuori seisoo luokkahuoneen ovella, eikä malta lähteä kotiin. Hymyilen hänelle ja jäämme yhdessä fiilistelemään hänen kehittämäänsä hahmoa. Kehun nuorta vielä siitä, minkälaisia ideoita hänellä on ja kiitän, että hän on…
-
Lasten ja nuorten säätiö 20 vuotta – ”Juhlavuonna katse tulevaisuuteen”
Nuorten ja koko väestön arkeen vaikuttaa tällä hetkellä monia kehityskulkuja, joiden vaikutuksia kukaan ei pysty varmuudella ennakoimaan. Esimerkiksi työn voimakas murros haastaa merkityksellisyyden ja identiteetin perinteisiä lähteitä ja eriarvoistuminen asettaa hyvinvointiyhteiskunnan uusien haasteiden eteen. Lisäksi ilmastonmuutos uhkaa lähes kaikkea sitä hyvää, josta olemme yhteiskuntana tottuneet nauttimaan, jopa pitämään itsestäänselvyytenä. Näiden isojen muutosten rinnalle vuonna 2020 tuli pandemia, joka muutti voimakkaasti arkeamme. Erikoinen…
-
Organisaatio, opi nuorelta työntekijältä
Paljon on ehtinyt tapahtua heti uuden vuosikymmenen alussa. Koronaviruspandemia on pyöräyttänyt uuteen uskoon ihmisten arjen, opiskelun, työelämän ja yhteiskunnat ylipäätään. Monen nuoren kannalta yksi poikkeustilanteen ikävimmistä seurauksista oli odotetun kesätyöjakson peruuntuminen. Erikoisen kevään päätteeksi valmistuneet nuoret lähtivät työnhakuun syksyllä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa, jossa myös monet työnantajat miettivät suuntaansa uudelleen. Viimeisimmän Nuorisobarometrin aiheena on työ ja yrittäjyys.…
-
Ilmastokriisi sai Ellen Ojalan, 23, luopumaan unelmistaan ja ryhtymään aktivistiksi
Lokakuun 23. päivä Euroopan parlamentissa äänestettiin. Silloin Ellen Ojala, 23, lähetti yli 50 europarlamenttiedustajalle twiitin heidän omalla kielellään. Vaikka Ojala puhuu kuutta kieltä, urakka vei useita tunteja. Äänestyksessä oli kyse niin sanotusta CAPista (Common Agricultural Policy) eli Euroopan Unionin yhteisestä maatalousohjelmasta, joka määrittelee, mihin unioni ohjaa maataloustukensa. Twiiteissä Ojala pyysi äänestämään CAPia vastaan. Pöydällä oli Ojalan mukaan se, pystyykö EU täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. CAP kattaa…
-
Somevaikuttaja Leevi Lehtonen, 15, löysi intohimon esiintymiseen jo taaperona
Kun Leevi Lehtonen oli lapsi, hänen vaarinsa pakkasi autoon lapsenlapsensa ja haitarin, ja kiersi vanhainkodeissa esiintymässä. Vaari soitti, Lehtonen tanssi ja vanhukset nauttivat. Jo aivan pienestä asti on ollut selvää, että Lehtonen, 15, rakastaa esiintymistä. Vanhainkotien lisäksi hän on pienestä saakka esiintynyt erilaisissa tapahtumissa. Liike vei hänet mukanaan heti, kun hän oppi kävelemään. “Olen nähnyt videoita itsestäni neljävuotiaana mummolassa, kun jammailen…
-
Maija Mattila, 23, toteutti unelmansa mallin urasta
Yle Kioski järjesti Maija Mattilalle yllätyksen hänen 18-vuotissyntymäpäivänään ja toteutti tämän unelman: Mattila pääsi kokemaan päivän mallina. Yllätyksestä kuvattu video levisi kahdessa päivässä viraaliksi. Maija ja hänen äitinsä Anna-Erika Mattila istuivat tietokoneella hämmästelemässä videon saamaa huomiota. Maijaa mietitytti, näkyykö video Pasilassa saakka. “Äidin ystävä tuli hakemaan minua kesken päivän, minut vietiin studiolle, meikattiin ja sitten otettiin valokuvia. Minua jännitti,…
-
Kiusatusta roolimalliksi – Mike Lanki, 26, tekee työtä, jota moni paheksuu ja harva ymmärtää
Ruudulla kurvailee hihattomaan paitaan, keltaisiin laseihin, farkkuihin ja kaulahuiviin pukeutunut parkkipirkko nimeltä Ray Takavaara. Ray huikkailee vastaantulijoille “Moikku”, ja käy muutaman minuutin sisällä sairaalassa, todistaa kolaria, ajaa melkein itse kolarin ja sakottaa väärin pysäköityä autoa. Chatissa ihmetellään, miksi Ray on valinnut autokseen perheauto Passatin. Ruudun vasemmassa alalaidassa kuulokkeet päässä jutustelee hahmon luonut ja sitä ohjaava Mike…
-
Lapsena koetut rahahuolet muokkaavat nuoren identiteettiä
Köyhyydessä ei ole kyse vain materiaalisesta niukkuudesta. Merkkivaatteiden puuttumisesta tai siitä, että ne harvatkin harrastusvälineet ostetaan käytettynä. Köyhyys ilmenee arjessa monina tunteina ja käyttäytymismalleina kuten ahdistuksena, huolena ja hätänä. Rahasta puhuminen on perinteisesti koettu kiusalliseksi, koska se tuo esille epätasa-arvon eri ihmisryhmien välillä. Olisi mukavaa nojautua taaksepäin ja tuudittautua siihen, että meillä Suomessa tasa-arvo toteutuu ja kaikki voivat taustaan riippumatta ponnistaa valitsemaansa tulevaisuuteen. Rahasta vaikeneminen vahvistaa käsitystä, että varattomuus on itse aiheutettu tilanne ja se…
-
Nyt on pakko – parempaa maailmaa luodaan yhdessä nuorten kanssa
Ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin uhka. Mikäli sen hillinnässä ei onnistuta, uhkaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset murentaa pohjan lähes kaikelta hyvältä, johon olemme tottuneet. Koska suomalaiset nuoret ovat tiedostavia, hyvin koulutettuja ja aikaansa seuraavia, se on myös yksi keskeisin nuorten tulevaisuususkoa heikentävä ilmiö. Tämä ei ole ihme, sillä tämän päivän nuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa Etelä-Suomen talvet ovat lumettomia…
-
Kehitysyhteistyö ihmisarvoa tukemassa
Kehitysyhteistyötä kohtaan kuulee usein kriittisiä äänenpainoja ja epäilyjä siitä, miksi sitä pitäisi ylipäätään tehdä, kun omassakin maassa riittää ongelmia. Oma urani kehitysyhteistyön parissa on kuitenkin vahvistanut käsityksiäni siitä, että rajat ylittävä vastuun jakaminen on tärkeää. Jo luvut puhuvat puolestaan: maailmassa on 1,8 miljardia nuorta, joista 90 prosenttia asuu kehittyvissä maissa. Ei ole yhdentekevää, millaiseksi nämä…
-
Kuuluuko Priden käsittely kouluihin – Sara Peltola muistuttaa, että yhdenvertaisuuden rakentaminen on jokaisen aikuisen vastuulla
Pride-viikon kynnyksellä tempauduin Facebookin ihmemaailmassa ajatuksia ja tunteita herättävään keskusteluun. Keskustelu tapahtui ryhmässä, johon kuuluu tuhansia kasvatusalan ammattilaisia, vanhempia ja muita aiheesta kiinnostuneita. Minut koukutti mukaan keskustelun aloittanut kysymys: Kuuluuko Priden käsittely kouluihin? Perusopetuksen opetussuunnitelma antaa tähän mielestäni aika selkeän vastauksen. Sen mukaan “Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.” Tähän alun perin ihmisoikeusmielenosoituksena alkanut Pride tarjoaa hyvän…
-
Näin Tove Janssonin perheessä luettiin kirjoja – Veljentytär Sophia Jansson kertoo perheestä, jossa kirjat olivat tärkeä osa yhdessäoloa
Lukemisen ilo on yhteydessä siihen, että jo ennen kuin itse edes osaa lukea, oppii tuntemaan kirjat luonnollisena osana päivittäistä ympäristöä ja elämää. Lapsuudenkodissani oli valtavasti romaaneja, sarjakuvia, tietokirjoja ja kuvakirjoja sekä aikuisille että lapsille, ja Janssoneiden perheessä on ylipäänsä aina luettu paljon. Kirjat ovat aina olleet niin olennainen osa elämääni, että en voi kuvitellakaan asuvani…
-
Maalittaminen ja nettikiusaaminen ovat nykyajan vuorovaikutushaasteita – Katri Saarikivi: ”Lukeminen kehittää empatiakykyä mielikuvituksen kautta”
Lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille teettämän lukutottumuskyselyn mukaan nuoret eivät näe lukemisen keskeisenä hyötynä, että lukeminen auttaa ymmärtämään muita. 14,5 prosenttia kyselyyn vastanneista valitsi sen lukemisen tärkeimpien hyötyjen joukkoon kysymyksessä, jossa pyydettiin valitsemaan kolme kahdeksasta väittämästä. ”Empatian eri mekanismeja ei ehkä täysin ymmärretä. Voi olla, että jos nuorilta olisi kysynyt, että vilkastuttaako lukeminen mielikuvitusta, niin vastaus olisi…
-
Lukeminen on monipuolisempaa kuin ennen – Hilkka Virolainen: ”Tunnetaidot ja itseluottamus kehittyvät lukiessa”
Lukeminen antaa mahdollisuuden oppia uutta. Se avaa uusia maailmoja, koskettaa ja naurattaa kaiken ikäisiä. Pikkujätissä sekä yksityisenä ammatinharjoittajana pitkän uran tehnyt puheterapeutti Hilkka Virolainen tietää, miten paljon lukemisesta on hyötyä kielelliselle kehitykselle ja itsetunnolle. Lukeminen tukee vuorovaikutusta Virolainen korostaa, että vanhemmilla on iso merkitys lapsen lukuinnostuksen syttymisessä. Riimittelyt ja lorut ovat tärkeitä kielellisiä virikkeitä pienille…
-
Demi-lehden päätoimittaja Päivi Lehtomurto: ”Puhumme lukemisesta väärin”
Jos luet tätä, olet todennäköisesti huolestunut siitä, että lapset ja nuoret lukevat liian vähän. Olen työssäni Demin päätoimittajana törmännyt siihen, että aikuiset ovat todella usein todella huolestuneita nuorista. Olen itse tullut vuosien varrella allergiseksi huolipuheelle – tai vähintäänkin olen eri mieltä siitä, mistä nuorten asioista on syytä olla huolissaan. Lukemisen vähentyminen huolestuttaa minuakin. Mutta jos…
-
Lukeminen ja vapaaehtoistyö avartavat maailmankuvaa
Yritysten tekemä vapaaehtoistyö on viime vuosina lisääntynyt. Vaikka vapaaehtoistyön ensisijainen tarkoitus on auttaa, se on paljon muutakin kuin hyväntekeväisyyttä. Nyt alkavassa Read Hour -kampanjassa UPM:n vapaaehtoiset osallistuvat ensimmäistä kertaa virtuaalisesti yläkoulujen äidinkielentunneille. Yritysten vapaaehtoistyöllä viitataan yleisesti työantajan tarjoamaan ja usein myös organisoimaan mahdollisuuteen tehdä vapaaehtoistyötä työajalla. UPM:ssä työ tehdään osana yhtiön Biofore Share and Care…
-
Monilukutaito on kaikille keino luoda tarinoita – ”Perinteinen lukutaito ei enää yksinään riitä”
Mitä ajattelet, kun ajattelet sanaa ”lukutaito”? Mitä kaikkea se pitää sisällään? Monet ajattelevat sanan liittyvän kirjojen lukemiseen. Osa yhdistää siihen esimerkiksi medialukutaidon käsitteen. Kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen huomauttaa, että sanana ”lukutaito” viittaa suomen kielellä lähinnä tekstin vastaanottamiseen eli lukemiseen. Hän muistuttaa, että lukutaito on myös tekstin tuottamista. Perinteisen lukutaidon rinnalle on myös tuotu monilukutaidon käsite, joka laajentaa…
-
Tärkeimmät lukemisen esikuvat ovat perhe ja opettajat – Kirjailija Tommi Kinnunen kannustaa vanhempia lähtemään nuoren kanssa kirjastoon
Opettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen pohtii, että yksi lukuintoa lisäävistä asioista olisi nuoren ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden tarjoaminen. Alakouluikäisille tarjotaan kouluissa joskus liian helppoa kirjallisuutta. Hänen mukaansa lapset lukevat yleensä innoissaan kolmanteen luokkaan asti, kun lukeminen on uutta ja kiehtovaa. Neljännen ja kuudennen luokan välillä lukuinto alkaa hiipua. Tämä kohta voi olla käännekohta, jos nuoren lukuintoa ei onnistuta pitämään yllä. Suurin osa nuorista lukisi…
-
Rahapuhe kuuluu kaikille
Sampsa Oinaala arvioi (HS 20.8.) Julia Thurénin Melkein kaikki rahasta -podcastin antavan naivismia hipovia vinkkejä rahasta. Hän kuvailee podcastin ideaa arkiseksi ja yksinkertaiseksi. Joillekin hän arvelee aiheiden olevan jopa liian helppoja. Näihin huomioihin kytkeytyykin podcastin suurin ansio: raha-asiat ovat kaikkien arkeen vaikuttavia, myös yksinkertaisia asioita. Siksi Thurén tekee arvokasta työtä tehdessään julkisesta rahapuheesta saavutettavampaa.…