TUVA-koulutus on tutkintokoulutukseen valmistava nivelvaiheen koulutus, joka alkaa toisen asteen oppilaitoksissa 1.8.2022. Tähän asti valmentavia koulutuksia on ollut useita. Uuteen oppivelvollisuuslakiin liittyvä nivelvaiheen opintojen uudistuksen myötä nykyisestä Valmasta eli ammatillisiin opintoihin valmentavasta koulutuksesta tulee tutkintoon valmentava koulutus eli TUVA-koulutus.
Erona aikaisempaan on, että TUVA-koulutus yhdistää entisen kymppiluokan, lukiokoulutukseen valmentavan LUVA-koulutuksen sekä Valman. Uuden valmentavan koulutuksen kautta voi siis suuntautua myös lukio-opintoihin ammattiopintojen lisäksi. TUVA:n tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja tarjota nuorille monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuuden opintoihin asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä esimerkiksi haja-asutusalueilla asuva nuori, jonka toiveena on jatkaa lukio-opintoihin, voi joutua ohjatuksi Valma-opintoihin, koska alueella ei järjestetä lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta.
Kysyimme opetusneuvos Kaisa Rädyltä TUVA-koulutuksen tulevaisuudennäkymistä. Hän on ollut puheenjohtajana Opetushallituksen TUVA-uudistusta kehittävässä työryhmässä.
TUVA:n taustalla on opiskelijan oikeus valita jatkokoulutuspaikkansa
TUVA-uudistus perustuu Opetushallituksen ja nivelvaiheiden koulutusten kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Vaikka lainsäädäntö ja traditiot ovat olleet edellä mainituissa nivelvaiheen koulutuksissa erilaisia, niissä on silti paljon samoja elementtejä. Tarkastelussa huomattiin, että Valma on lähtökohtaisesti työelämälähtöisempi, vaikka lukio-opintoihin valmentavassa LUVA:ssakin on käsitelty paljon työelämätaitoja. Lukioon pyrkivät tarvitsevat kuitenkin erilaista osaamista opinnoissaan, ja opintojen eriyttäminen tuleekin olemaan oppilaitosten yksi suuri tehtävä, jossa opettajilla ja oppilaitoksilla on paljon vastuuta.
Yhdeksi tärkeimmistä syistä TUVA-uudistuksen taustalla Räty mainitsee mahdollisuuksien yhdenvertaistamisen. Se on ollut ennenkin tavoitteena, mutta esimerkiksi mahdollisuutta korottaa peruskoulun arvosanoja ja lukioon hakeutumista on tarjottu epätasa-arvoisesti esimerkiksi siten, että pienillä paikkakunnilla nuori ei ole voinut valita jatkokoulutuspaikkaansa, vaan hänen on täytynyt valita se, mitä paikkakunnalla tarjotaan. Esimerkiksi lukioon haluava on joutunut valitsemaan ammattiopintoihin valmentavan Valma-koulutuksen, koska muuta ei ole ollut tarjolla. Uudistuksen myötä opiskelijan oikeus valita haluamansa jatkokoulutuspaikka toteutuu asuinpaikasta riippumatta.
Uudistuksen myötä nuori voi rakentaa opintopolkuaan joustavasti ja valita sellaisia opintoja, jotka ovat itselle mielekkäitä. Lukioon tähtäävät opiskelijat pääsevät TUVA:ssa kokeilemaan lukiokoulutusta ennen kuin tekevät lopullisia päätöksiä.
Yhteistyöllä rakennetaan joustavia polkuja tulevaisuuteen
TUVA-koulutuksen haasteista keskusteltaessa esille nousee erityisen tuen tarpeet sekä nuorten erilaiset tarpeet opintopolkujen suhteen. Lukioon valmistavalle LUVA:lle uudistus on isompi muutos kuin Valmalle. Lukioon pyrkivät tarvitsevat erityisesti kirjoittamisen ja kielen taitoja. Yhteisenä ja tarpeellisena koulutuksen osana kaikille opiskelijoille ovat kuitenkin arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden taidot. Tämä on keskeistä muun muassa maahanmuuttajanuorille.
Myös vuonna 2021 voimaan astunut oppivelvollisuuden pidentyminen asettaa koulutuksen järjestäjät uuden haasteen eteen, jota opetuksen tarjoajat eivät pysty yksin ratkaisemaan. Oppivelvollisuuden pidentymisen myötä TUVA-opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään, koska opinnoista muuten pois jäävät nuoret siirtyvät TUVA:n piiriin. Räty kertoo, että yksi TUVA:n onnistumisen edellytys onkin aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja kuntien kanssa.
Uudistus tarkoittaa, että opettajilla on entistä enemmän erilaisia elementtejä pyöriteltävänä työpöydällään, kuten opiskelijoiden erilaiset tarpeet tulevaisuuden opintoja varten. Räty korostaa, että opettajan ei pidä yksinään auttaa ja palvella tarpeita, vaan miettiä millaisia yhteistyökumppaneita ja yhteistyömalleja tätä tarkoitusta varten voisi kehitellä.
Onnistuakseen yhteistyö eri toimijoiden ja kouluasteiden välillä vaatii tarpeeksi aikaa ja resursseja. Keskustelua ja kehittämistä eri toimijoiden välillä tuli tulisi olla paljon. Räty nostaa esiin myös toiveen siitä, että keskustelun kautta nousisi mahdollisuus muuttaa rakenteita ja ajattelua siitä, millainen työn ja koulutuksen tulevaisuus on. Tulevaisuudessa työelämä ja opiskelu tulevat muuttumaan, ja koulutuksen tulisi vastata näihin tarpeisiin.
