Ihminen tekee erikoisia asioita rakastuneena. Roleff Kråkströmille se tarkoitti 16-vuotiaana kirjoihin tarttumista. Sytykkeenä toimi silloisen tyttöystävän esimerkki.
“Olin urheilijapoika, joka ei siihen mennessä ollut lukenut yhtään mitään. Mutta halusin tehdä tyttöystävääni vaikutuksen, sillä hän luki ja kirjoitti itse paljon.”
Lukeminen ja innostus kirjoihin jäi päälle. Kråkström on viettänyt lähes koko työuransa kirjojen parissa. Kun rakkauden kirjoihin sytyttänyt tyttöystävä alkoi vuosia myöhemmin odottaa pariskunnalle lasta, Kråkströmin äiti ihmetteli painokkaasti, miksi hän myi yhä torilla kalaa. Äiti vinkkasi, että WSOY haki juuri tuolloin nuorempaa myyntineuvottelijaa ja pakotti hakemaan paikkaa.
“Ehdottomaksi järkytyksekseni sain paikan. Olen vielä tänäkin päivänä kiitollinen, että minut otettiin niin hyvin vastaan. Tuntui, että olin koko elämäni harjoitellut sitä paikkaa varten, kun olin lukenut niin paljon.”
Parikymppisestä lähtien Kråkström on siis jollain tapaa ollut tuomassa kirjoja ihmisten arkeen. Arkeen, jonka sittemmin valtasivat digitaaliset viestimet. Kråkström on huolissaan kielemme rapautumisesta, mutta ei syytä siitä yksin digitalisaatiota. Hän kertoo anekdootin ajalta, jolloin ensimmäiset CD-muotoiset äänikirjat lanseerattiin Suomeen.
“Monet, myös kirjailijat, olivat tuohduksissa, että äänikirjat pilaavat painetun kirjan. Koska kuunteleminen on eri asia kuin lukeminen, ja totta kai se onkin. Olin tuohon aikaan markkinointipomona vetämässä äänikirjojen markkinointia WSOY:llä ja sanotaanko, että puhelimeni soi”, Kråkström kertoo.
Vuonna 1996 Kråkström sai puhelun juuri Finlandia-palkinnon voittaneelta Irja Ranelta. Kråkström on yhä kiitollinen oivalluksesta, jonka tuo puhelu synnytti.
“Rane sanoi, että markkinoimme äänikirjoja ihan väärin. Keskustelimme siitä, kuinka yksin lukemisen traditio Suomessa on todella lyhyt. Sotien jälkeen vain harvoilla vaurailla perheillä oli kirjahylly. Silloin luettiin ääneen ja koettiin kirjoja yhdessä, koska muita vaihtoehtoja ei ollut. Rane painotti, että kirjan lukeminen voi parhaimmillaan tai pahimmillaan olla niin vahva emotionaalinen kokemus, että se onkin parasta jakaa muiden kanssa.”
Äänikirjalla voi siis olla varsin terapeuttinen vaikutus, sillä siinä saa kuulla toisen ihmisen ääntä ja kokemus tuntuu jaetulta. Kråkström uskoo edelleen, että ideaalitapauksessa lukeminen olisi aina sosiaalinen kokemus.
Olin urheilijapoika, joka ei siihen mennessä ollut lukenut yhtään mitään
Miksi hän sitten on huolissaan kielemme rapautumisesta? Rapautuminen johtuu lukemisen vähenemisen lisäksi Kråkströmin mukaan siitä, että kirjoitamme ja luemme pikaviestejä kokonaisten lauseiden sijaan.
“Kun kieli rapautuu, yhteys omiin tunteisiin katoaa. Ja ilman tunteita ei voi olla empatiaa. Muuttuu mahdottomaksi kuvitella omia tai toisen ihmisen unelmia ja asettautua toisen asemaan”, Kråkström sanoo.
Kielen rapautuminen ja tunneyhteyden heikkeneminen ei ole dystopia, joka toteutuu yhdessä yössä. Siihen luisutaan pikkuhiljaa. Kråkströmin johtama Moomin Characters on tehnyt paljon yhteistyötä erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa, jotka ovat huomanneet saman: järjestöjen on esimerkiksi yhä vaikeampaa kerätä varoja yksityishenkilöiltä, sillä lahjoitusten tekemistä ei enää pidetä arvossa. Yksi syy siihen on Kråkströmin mukaan se, että kärsimme emootiovajeesta.
Tätä paikkaamaan Moomin Characters rakensi kansainvälisen ABC-ohjelman, joka kulkee Suomessa nimellä A:sta Ö:hön Muumien matkassa. Sen johtoajatuksena on, että ilmaistaksemme itseämme on meidän ensin opittava lukemaan ja kirjoittamaan. Ohjelmalla halutaan herättää mielenkiinto sekä rakkaus lukemista ja kirjoittamista kohtaan.
Kråkström painottaa, että ohjelma ei ole projekti, vaan aidosti monivuotinen panostus, jonka on tarkoitus paitsi lisätä lukemisen riemua, myös auttaa hyväntekeväisyysjärjestöjä. Lasten ja nuorten säätiön lisäksi ohjelmassa on mukana Unicef, SPR, Oxfam ja Pen International. Ohjelman kautta Moomin Characters tukee Read Houria, nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Vuonna 2021 Read Houria on viety maailmalle yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa. Vastaanotto erityisesti Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on ollut valtavan innostunut ja lämmin.
“Tunteet ja yhteisöllisyys on jotain, joka yhdistää maiden rajojen yli. Jo Toven töissä oli näkyvissä nämä teemat, joten meille on hyvin luontevaa jatkaa työtä ABC-ohjelman avulla. Uskon, että Read Hour voi olla se lukemisen sosiaalinen kokemus, jota maailma tällä hetkellä kaipaa.”
