Linda Bondestamin Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevan työhuoneen seinät ovat täynnä kuvia ja pöydät kirjoja. Hänen mielestään kuvittaminen ja erityisesti hahmojen piirtäminen on maailman kivoin työ. Bondestam tekee usein eläimiä muistuttavia hahmoja, jotka symboloivat ihmisiä. Joskus kirjan julkaisun jälkeen hän on huomannut, kuinka hahmo muistuttaakin hänen naapuriaan.
Bondestam sanoo, että hyville kuvittajille on jatkuvasti kysyntää. Sellaiseksi tuleminen vaatii paljon piirtämistä ja sitä, että seuraa uteliaasti ympäröivää maailmaa.
“Kun istuu odottamassa jossain, mukana on hyvä olla kynä ja muistivihko. Olen luonut monta uutta hahmoa junamatkoilla”, Bondestam sanoo.
Kuva kertoo enemmän kuin sanat
Kuvittajan työskentely alkaa usein sillä, että saa kirjailijalta tekstin. Bondestamin mielestä hyvässä kuvakirjassa sanoja on vähän ja ne on tarkkaan harkittu. Sanat toimivat eräänlaisena käsikirjoituksena, jonka jälkeen asiat alkavat tapahtua kuvittajan mielessä.
Aluksi kuvittaja keskustelee kirjailijan kanssa ja tekee ehkä muutaman koekuvan hahmottaakseen värimaailmaa ja tyyliä. Tietyt asiat pitää yleensä nostaa mukaan kuvaan, koska ne mainitaan tekstissä, mutta kuvittajalle ihaninta on kertoa kuvin se, mitä ei ole kirjoitettu. Lopullisesta versiosta osa tekstistä saattaa jopa jäädä pois, jos olennainen tulee esiin jo kuvissa. Tarina on dynaamisempi, kun samat asiat eivät toistu liian usein.
”Kuvitan mieluiten teemoja, joihin suhtaudun intohimoisesti. Toisinaan kyse on hauskoista jutuista, mutta joskus myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista kuten pakolaisuus ja ilmastokriisi. Kynä on minun kieleni”, Bondestam sanoo.
Kuvakirjat ovat hyvä tapa käsitellä vaikeita teemoja lasten kanssa, koska he usein pohtivat isoja kysymyksiä. Hän kehottaa siksi perheitä antamaan aikaa kuvakirjalle.
Esimerkiksi Bondestamin teos Elämäni pohjalla kertoo lajikadosta. Siinä pieni hahmo, yksinäinen aksolotli, yrittää pärjätä alati lämpenevässä ilmastossa. Myös aikuiset voivat käsitellä tunteitaan kuvakirjojen kautta.
“Kuvakirja on helppo ottaa mukaan kaikkialle ja sen ympärille voi luoda mukavan yhteisen hetken”, Bondestam toteaa.
Bondestamin kuvittamia ja kirjoittamia teoksia on julkaistu monessa maassa. Kuvituksen tekeminen eri maihin ja kulttuureihin ei poikkea tekstin kääntämisestä. Niin kääntäjän kuin kuvittajankin on otettava huomioon kulttuurinen konteksti ja estetiikka.
Bondestam nostaa esimerkiksi teoksensa Diktaattori, jonka hän kirjoitti ruotsalaisen lastenkirjailija Ulf Starkin kanssa.
”Serbialainen kustantamo pyysi muuttamaan Diktaattorin päähenkilön hatussa olevan tähden kukaksi, sillä tähti koettiin liian vahvana symbolina. Se oli kuitenkin pieni asia ja olen erittäin ylpeä, että poliittisesti latautunut lastenkirja on löytänyt lukijoita monessa maassa.”
Bondestamilla on monta rautaa tulessa, mutta seuraavaksi hän unelmoi mustavalkoisten kuvitusten työstämisestä. Tällä hetkellä hänellä on tekeillä animaatio kirjasta Silkkiapinan nauru. Bondestamista tuntuu maagiselta, kun kuvitetut kuvat saavat liikettä ja ääntä. Myös syksylle suunnitteilla olevia työmatkoja hän odottaa innolla.
“Matkoilla saan aina paljon inspiraatiota”, Bondestam sanoo innostuneesti.
