Puhelimen ruudulla näkyy Whatsapp-sovellus ja MYGIRLSS-niminen ryhmäkeskustelu, jossa käydään intensiivistä keskustelua edellisen illan bileistä.
Emma on pulassa Oikeesti
Kato Emman story
Hääh
Okei oota
Sooooooooos
Chatfiktio on videomuodossa julkaistu tarinankerronnan tapa, jossa tarina on tehty puhelimen pikaviestipalvelun, kuten Whatsappin keskustelun muotoon. Tarina etenee puhelimen ruudulla kahden tai useamman henkilön välisenä viestittelynä. Katsoja seuraa dialogin etenemistä viesti viestiltä päähenkilön ruudulta katsellen.
Katsoja siis pääsee ikään kuin katselemaan toisen puhelimen ruutua ja elämään viestikeskustelua päähenkilön näkökulmasta, vaikkei voikaan keskusteluun itse osallistua.
Veera Ojola toteutti ensimmäisen WhatsApp-draaman yhdessä Ronja Salmen ja Demi-lehden toimituksen kanssa. Kun Ojola alkoi Tammen kanssa suunnittelemaan e-kirjaa, hahmot ja maailma olivat jo olemassa.
”Siinä vaiheessa oli helppo lähteä rakentamaan ikään kuin seuraavaa tarinaa. Totta kai piti myös miettiä monta asiaa uudestaan, koska tekeminen ei ollut samanlaista kuin perinteisen proosan kirjoittamisessa. Kirjassa oli myös paljon teknisiä haasteita alkaen siitä, miten videot pyörivät kirjapalvelualustoilla” , Ojola pohtii.
”Halusin ystäväporukan, jossa on erilaisia persoonia”
Pientä säätöä kertoo kolmen lukion ensimmäistä luokkaa käyvän tytön elämästä vaiheessa, jolloin ei olla vielä aikuisia, mutta ei enää lapsiakaan, ja monet asiat tapahtuvat ensimmäistä kertaa. Kirjan henkilöhahmot syntyivät Ojolan oman lukioajan innoittamana.
”Kirjassa on kolme hahmoa, Emma, Amirah ja Iida-Sofia. Emma on päähenkilö, jonka puhelimen ruudulta tarinaa seurataan, eli näkökulma on aina Emman. Sekä Amirah että Iida-Sofia ovat omalla tavallaan temperamenttisia, ehkä jopa toistensa vastakohtia. Emma puolestaan on siinä heidän välissään, riippuvainen heidän mielipiteistään ja läsnäolostaan, mikä on myös tunnistettava elementti kyseisessä elämänvaiheessa.”
Tarinan ydin kietoutuu ystäväporukan ympärille, elämänvaiheeseen, jossa ollaan koko ajan jonkun uuden ja järisyttävän äärellä, ja aletaan irtautua vanhemmista ja omasta kodista.
Ojola toivoo tarinan muistuttavan lukijoita siitä, että läheisiin ja ystäviin luottaminen kantaa yli elämän monista haastavista vaiheista. Rehellisyys ja avun pyytäminen auttavat parhaiten epävarmuuksien selättämisessä. Vaikeiden tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin.
Digitalisoituminen muovaa lukutapoja
Vaikka Suomessa on oltu jo vuosia huolestuneita nuorten lukutaidon heikkenemisestä, Ojola uskoo, että chatfiktio voi olla yksi tapa johdatella ja kannustaa nuoria lukemisen pariin. Erilaisia lapsia ja nuoria on yhtä paljon kuin erilaisia lukutapoja.
”Chat-viestit ovat lähes kaikille tuttu muoto jokapäiväisestä arjesta. Uskon, että chatfiktio voi juuri tuttuuden takia olla hyvä lukemisen ensiaskel sellaisille ihmisille, joille pitkän tekstin lukeminen on vaikeaa.”Chatfiktio on myös sellainen tekemisen ja kirjoittamisen muoto, mikä voisi inspiroida lapsia ja nuoria itse kirjoittamaan ja tekemään. Kirjoittaminen voi taas viedä lukemisen äärelle”, Ojola sanoo.
Internetin myötä kuvan, äänen ja tekstin yhdistelmät ottavat jatkuvasti uusia muotoja. Ojola ei kuitenkaan ajattele erilaisia hybridimuotoja huonona asiana, vaan uskoo niiden monipuolistavan omaa lukutaitoa ja sitä, miten omaa todellisuutta voi kuvata.
”Ystävyys teemana toistuu melkein kaikessa, mitä kirjoitan”
Tulevaisuudessa Ojola haluaisi julkaista toisen ystävyyttä käsittelevän kirjan.
”Se on enemmän nuorten aikuisten romaani, mutta haaveissa olisi saada se niin pitkälle, että joku sen kustantaisi. Olen myös pitkän tauon jälkeen syttynyt uudelleen spoken wordiin ja hahmotellut videoita. Niissäkin yhdistyy musiikki, runous ja kuvamateriaali. Hybridimuodot siis edelleenk iinnostavat”, Ojola kertoo.
Ojola käyttää kirjoittamisessa paljon hyödyksi omaa päiväkirjamateriaaliaan ja ympärillä tapahtuvia asioita.
”Luulen että oman lähiympäristön tarkkailu ja vaikutteiden ottaminen on hyvin yleinen tapa luovan alan tekijöillä. Usein sen hetkinen teema saa näkemään kaiken tietyn linssin läpi.”
Kirjottamista Ojola ajattelee samalla tavalla kuin soittamisen opettelua.
”Jos harjoitellaan esimerkiksi pianon soittamista, ei heti lähdetä improvisoimaan, vaan pitkään harjoitellaan sitä, mitä muut ovat jo tehneet eli matkitaan. Samalla tavalla kirjoittamisessa ajattelen, että on ihan ok matkia muiden tyylejä. Kun matkimista harjoittaa tarpeeksi kauan, alkaa löytyä oma tyyli ja omat aiheet. Omaa juttua ei tarvitse keksiä tyhjästä.”
