Mitä ovat vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja miksi kaikkien pitäisi kiinnostua niistä

Tehdään lyhyt ajatusharjoitus: Millaisena näet maailman ja Suomen tulevaisuuden vuonna 2050?

Voit yrittää palauttaa mieleesi asioita, joita olet kuullut uutisista tai lukenut somesta. Ehkä olet keskustellut jostain aiheeseen liittyvästä tuttaviesi kanssa. Mahdollisesti olet törmännyt aiheeseen elokuvissa tai kirjoissa.

Älä hämmenny, jos kysymys tuntuu aluksi vaikealta. Me emme yleensä ajattele tulevaisuutta kovinkaan tietoisesti, emmekä varsinkaan 30 vuoden päähän. On mahdollista, että sinäkään et ole koskaan aiemmin pysähtynyt kunnolla tulevaisuuden äärelle. Mieti siis kaikessa rauhassa ja muista, että kysymykseen ei ole oikeita tai vääriä vastauksia.

Tulevaisuuskuvat ohjaavat ajattelumme ja toimintaamme

Edellisen ajatusharjoituksen tarkoituksena ei luonnollisestikaan ole ennustaa tulevaisuutta, sillä se on mahdotonta. Sen sijaan harjoituksen tarkoituksena on tuoda esiin, miten sinä ja me muut ajattelemme tulevaisuudesta. Nämä päämme sisäiset niin sanotut tulevaisuuskuvat ovat nimittäin avain siihen, miten me ihmiset ja yhteiskunnat toimimme. Samalla tulevaisuuskuvat ovat avain yhteiskuntien muuttamiseen.

Tulevaisuudentutkimus on tieteenala, joka tutkii vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.  Tulevaisuudentutkijat eivät silti pyri ennustamaan tulevaisuutta. Tulevaisuudentutkimus perustuu ajatukselle siitä, että ei ole yhtä tiettyä ennalta määrättyä tulevaisuutta, joka tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Sen sijaan nykyhetki on avoinna lukemattomille mahdollisille, todennäköisille ja toivottaville tulevaisuuksille.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tutkimalla voimme saada tietoa, jonka avulla voimme tehdä tässä hetkessä parempia päätöksiä ja valintoja, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus lopulta muotoutuu.

Tulevaisuus muotoutuu nimittäin kaksisuuntaisesti. Meidän on varsin helppo ymmärtää, että kun päätämme tai valitsemme jotain nyt, se vaikuttaa tulevaisuuden kehitykseen. Esimerkiksi: jos Siiri opiskelee nyt ahkerasti matematiikkaa, se auttaa häntä pääsemään haaveammattiinsa insinööriksi. Tai jos emme nyt noudata Pariisin ilmastosopimusta, sillä on huomattavia vaikutuksia meidän kaikkien yhteiseen tulevaisuuteemme.

Mutta se toinen suunta, sitä meidän on usein vaikeampi hahmottaa. Nimittäin se, miten päämme sisäiset kuvat ja käsitykset tulevaisuudesta – kaikki ne asiat, joita ajattelit alun harjoituksessa – puolestaan ohjaavat ja vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä ja valintoja teemme tässä hetkessä. Esimerkiksi: Miksi Siiri päätti hakea opiskelemaan insinööriksi? Koska hän olettaa, että sillä alalla on varmasti töitä tulevaisuudessa.  

Vastaavasti ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta välttämättömien toimien tekeminen on hankalaa, jos pidämme kiinni ajatuksesta, että talouden on pakko kasvaa joka vuosi riippumatta siitä, kuinka paljon meillä jo on, tai millaista vahinkoa se saa aikaiseksi. Jälkimmäisessä esimerkissä vallitseva tulevaisuuskuva pohjaa siihen ajatukseen, että talouskasvu on yhteiskunnassamme välttämätöntä.

Tulevaisuuskuvamme kaipaavat uudistamista

Tällä hetkellä elämme maailmassa, joka muuttuu nopeasti ja käynnissä on monta muutosta samaan aikaan. Globaalit megatrendit, kuten ekologinen kriisi, digitalisaatio ja tekoäly, työn murros, globalisaatio ja väestön ikääntyminen ravistelevat niitä perustuksia, joiden varaan olemme rakentaneet yhteiskuntamme ja maailmankuvamme. Pelkästään uutisia lukemalla voimme nähdä, miten vanhan mallinen maailma murenee ympärillämme.

Meidän ihmisten on vaikea kyseenalaistaa ja uudistaa ajatteluamme ja toimintaamme ohjaavia ja rajoittavia tulevaisuuskuvia. Se estää meitä kuvittelemasta, millaisia uusia maailmoja versoo vanhan maailman säröistä.

Seurauksena on, että tulevaisuus alkaa näyttäytyä uhkaavana ja vaihtoehdottomana. Tutkimusten perusteella veikkaan, että sinunkin oli alun ajatusharjoituksen aikana paljon helpompi ajatella erilaisia uhkakuvia kuin positiivisia tulevaisuuskuvia. Olenko väärässä?

Paremman tulevaisuuden rakentaminen ja tulevaisuususkon säilyttäminen edellyttää, että kykenemme kuvittelemaan uudenlaisia tulevaisuuskuvia! Ja näiden luomisessa nuorilla on ihan erityinen asema. Nuorten mielikuvitusta eivät rajoita vanhan maailman mallit samaan tapaan kuin aikuisten Nuoret eivät yhtä helposti päädy toistamaan menneisyyden ajatusmalleja, kun he pohtivat tulevaisuutta.

Pelkäämme robottien vievän työpaikkamme, koska emme osaa kuvitella vaihtoehtoa nykyiselle palkkatyön muodolle. Olemme huolissamme talouskasvusta, koska ajattelemme hyvinvointimme lisääntymisen olevan riippuvainen siitä. Viivyttelemme ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa, koska pelkäämme sen uhkaavan nykyistä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa elämäntapaamme. Entä jos tulevaisuuden yhteiskunta rakentuisikin aivan toisenlaisille periaatteille?

Palaa vielä hetkeksi alun ajatusharjoitukseen. Millaisena toivot ja haluat nähdä maailman ja Suomen vuonna 2050?

Lasten ja nuorten säätiö järjestää WSOY:n kanssa Maailma 2050 -kirjoituskilpailun ylökoululaisille. Kirjoituksissa nuoret pääsevät pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.