Lukeminen ja vapaaehtoistyö avartavat maailmankuvaa

31.08.2020

Parhaimmillaan työntekijä voi itsekin paremmin, kun hän voi itselleen merkityksellisellä tavalla olla tukena muille, kirjoittaa UPM:n sosiaalisen vastuun päällikkö Kaisa Vainikka. UPM on yksi Read Hour -kampanjan kolmesta pääyhteistyökumppanista.

Yritysten tekemä vapaaehtoistyö on viime vuosina lisääntynyt. Vaikka vapaaehtoistyön ensisijainen tarkoitus on auttaa, se on paljon muutakin kuin hyväntekeväisyyttä.

Nyt alkavassa Read Hour -kampanjassa UPM:n vapaaehtoiset osallistuvat ensimmäistä kertaa virtuaalisesti yläkoulujen äidinkielentunneille. Yritysten vapaaehtoistyöllä viitataan yleisesti työantajan tarjoamaan ja usein myös organisoimaan mahdollisuuteen tehdä vapaaehtoistyötä työajalla. UPM:ssä työ tehdään osana yhtiön Biofore Share and Care -ohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen hyvinvointia.

Vapaaehtoistyö voikin olla yritykselle ja yhteistyötaholle merkittävä voimavara, jos siihen panostetaan riittävästi.

Viime vuonna yli 500 UPM:läistä toimi vapaaehtoisena erilaisissa hankkeissa yhteensä yli 3 000 tuntia. Suomessa UPM:n työntekijöitä oli mukana mm. erilaisissa siivous- ja vieraslajitalkoissa, maalaus- ja kunnostustöissä, lasten ja nuorten apuohjaajina ja vanhustyössä. UPM:ssä vapaaehtoistyötä tehdään tyypillisesti työntekijän omassa paikallisyhteisössä, mutta olemme mielellämme mukana myös laajemmissa hankkeissa.

Koronakriisi on herättänyt monissa halun auttaa. Samalla se on myös kannustanut yrityksiä miettimään uusia ja entistä vaikuttavampia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. UPM:läiset ovat esimerkiksi kevään aikana jakaneet osaamistaan suojavarustehankinnoissa.  

Vapaaehtoistyö on enemmän kuin hyväntekeväisyyttä

Yritysten motiivit lähteä vapaaehtoistoimintaan vaihtelevat. Yleisesti puhutaan henkilöstön sitouttamisesta ja positiivisista brändivaikutuksista. Moni yritys näkee myös mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vapaaehtoistyö voikin olla yritykselle ja yhteistyötaholle merkittävä voimavara, jos siihen panostetaan riittävästi.

Ehkä mielekkäämpää on kuitenkin tarkastella asiaa työntekijän kokeman merkityksellisyyden kautta. Vapaaehtoistyö voi laajentaa maailmankuvaa ja hälventää ennakkoluuloja, sillä siinä tapaa useasti ihmisiä tai kohtaa sellaisia asioita, joita ei normaalisti kohtaisi. Se voi auttaa näkemään asioita uudella tavalla. Muuttuvassa työelämässä ja liiketoiminnassa tällaiset kokemukset voivat olla arvokasta pääomaa, josta työnantajakin hyötyy. Vapaaehtoistyön on esimerkiksi osoitettu kehittävän empatiakykyä. Viime vuonna vietin päivän apuohjaajana Yrityskylässä. Lasten avoimuus ja taidokkuus kosketti. Oli ainutlaatuista päästä seuraamaan läheltä tulevaisuuden työntekijöiden ja kuluttajien käyttäytymistä.  

Yritysten vapaaehtoistyötä koskevat tutkimukset osoittavat, että toiminnasta haetaan usein yhteisöllisyyttä. Tähän havaintoon on helppo yhtyä: UPM:läisiä on helppo innostaa vapaaehtoistyöhön, jos siihen sisältyy mahdollisuus viettää aikaa kollegoiden kanssa. Useat ovat myös kertoneet kokemastaan merkityksellisyyden tunteesta ja saamastaan inspiraatiosta. Tällaiset kokemukset voivat kantaa pitkälle niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

Milloin viimeksi luit kirjaa tunnin keskeytyksettä?

Tämä viime vuoden Read Hour -kampanjan esittämä kysymys pysäytti varmasti monen miettimään lukemisen merkitystä omassa elämässään. Tänä vuonna osana kampanjaa UPM:n vapaaehtoiset kertovat itselleen tärkeistä teoksista ja lukemisen merkityksestä osana yläkouluikäisten äidinkielentunteja. Osallistujille järjestetyssä etukäteisinfossa moni kertoi lähteneensä mukaan kampanjaan, koska lukeminen inspiroi. Tällaisia kokemuksia on tärkeää jakaa eteenpäin.

Myös vapaaehtoisten kirjalista on mielenkiintoista luettavaa, sillä sieltä löytyvät itsellenikin tutut suosikit: Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin ja Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Listalle voisi vielä lisätä tällä hetkellä omiin suosikkeihini kuuluvat Mia Kankimäen Naiset, joita ajattelen öisin ja Tove Janssonin Näkymätön Ninni, jota 3-vuotias lapseni haluaa lukea uudelleen ja uudelleen.

Lukemisella ja lukutaidolla on paljon myönteisiä vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. UPM on mielellään mukana hankkeissa, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta lukutaidon ja jatkuvan oppimisen tärkeydestä. Suomessa lukutaidon sanotaan olevan kaikkien oikeus. Siitä huolimatta ja juuri siksi Read Hour on tervetullut haaste. Sillä lukeminen kannustaa ajattelemaan ja eläytymään toisen asemaan. Vähän niin kuin vapaaehtoistyöhön osallistuminenkin.  

UPM:n vapaaehtoiset työtntekijät vierailevat Read Hour -kampanjan aikana virtuaalisesti yläkouluissa.

Vapaaehtoisten kirjavinkit

Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin

Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen

David Lagercrantz: Zlatan Ibrahimovic

Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä

Margaret Mitchell: Tuulen Viemää

Suvi Vaarla: Westend

John Irving: Kaikki isäni hotellit

Trevor Noah: Born A Crime

J. R. R. Tolkien: Taru Sormusten Herrasta -triologia

Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan


Lue lisää

Kesätyö opetti vastuun ottamista ja tiimityöskentelytaitoja 
Nombuso ja Eetu, 16, työskentelivät kaksi viikkoa Lasten ja nuorten säätiössä. He suunnittelivat ja toteuttivat videosisältöjä TET.fi-verkkopalvelulle.
Kuuma, kuumempi peruna: raha! Nuorten kolme vinkkiä kestävään rahankäyttöön
Raha on monelle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle tärkeä ja ajankohtainen asia. Se mahdollistaa tulevaisuuden unelmien tavoittelun, ja sopiva määrä rahaa tuo vapautta elämään. Samalla rahaan voi liittyä ahdistusta, stressiä ja muita tunteita, jotka vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon.  Tuoko raha onnea vai huumaa?  Eniten nuorten kiinnostusta herätti kysymys, tekeekö raha onnelliseksi. Raha tuo onnea, koska se mahdollistaa […]
Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee uskoa tulevaisuuteen
Epävarmassa maailmassa tarvitaan tekoja, jotka kasvattavat toivoa ja lisäävät uskoa valoisampaan tulevaisuuteen, kirjoittaa Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen.