Opetuksen yhtäkkinen siirtyminen etäyhteyteen aiheutti opiskelijoissa tunteita helpotuksesta ahdistukseen ja kaipauksesta voimaantumiseen. Tanssinopiskelija Iines kertoo, että poikkeusaikana hän on joutunut olemaan päättäväisempi ja ottamaan enemmän vastuuta oman arkensa toimivuudesta. Toisaalta hän on saanut enemmän vapautta opiskella juuri silloin kun haluaa, oman luonnollisen rytminsä mukaisesti.
Iines kertoo löytäneensä kevään aikana uusia voimavaroja. Kotona opiskelussa on ollut monen mielestä sekin hyvä puoli, että omia jaksamisen rajoja on ollut helpompi kunnioittaa, koska ulkopuolisia paineita aikatauluista ei ollut. Moni opiskelija kertoo haluavansa tulevaisuudessakin Iineksen tavoin tehdä enemmän asioita itselle sopivalla tavalla ja aikataululla.
Yhteys toisiin on taiteen ydin
Vaikeita tunteita haastateltaville on aiheuttanut yhteisten tanssiharjoitusten ja vuorovaikutuksen puute. Tanssialan vastuuopettaja Jasmiina Sipilä kertoo, että joidenkin nuorten oman toiminnan ohjaus eli itseohjautuvuuden taito on kehittynyt harppauksin kevään aikana.
“Osalle perinteisen yhteisöllisyyden puuttuminen on kuitenkin ollut niin merkittävä asia, että opintoihin tarttuminen on ollut vaikeaa”, hän sanoo.
Opiskelija Riina kertoo kaipaavansa tosi paljon tanssitunteja.
“Tämän alan opiskelu on vaikeaa etänä.”
Tanssialan ohjaaja Toni Keski-Liikala kertoo, että kehittymistä on tapahtunut kuitenkin huimasti. Opettajat ovat sanoittaneet opittuja taitoja opiskelijoiden kanssa yhdessä, jotta kehitys on tullut näkyväksi. Opettajat ovat myös kirjoittaneet oppimispäiväkirjoja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kirjoittaminen on auttanut tunnistamaan omia vahvuuksia ja opittuja asioita.
“Yksin ollessa tunnesäätelyn ja toimintakyvyn vaihtelu ovat voimakkaampia. Siksi kannattaa kirjoittaa. Opittujen asioiden kirjoittaminen oppimispäiväkirjan muotoon pistää asiat perspektiiviin”, Sipilä muistuttaa.
Erityisnuorilla on poikkeusoloista asiantuntemusta, joka kantaa tulevaisuuden työelämään
Useat erityisopiskelijoiksi luokitellut nuoret ovat jo kokeneet poikkeustilan kaltaisia tilanteita aiemmin elämässään. Kotona opiskelu tai pitkä eristäytyminen esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden takia ovat useille opiskelijoille tuttuja asioita. Näillä nuorilla on tilanteesta asiantuntemusta, jota kannattaa kuunnella.
Opiskelija Anni kertoo, että kun muu maailma vasta totutteli yksin kotona olemiseen, se oli hänelle jo tuttua. Lisäksi taidepedagogiikassa on sisäänrakennettuna uutta luovia toimintatapoja, jotka ovat auttaneet sopeutumaan uusiin työskentelytapoihin. Taideperustaisessa oppimisessa on aina ollut läsnä rationaalinen, intuitiivinen ja kehollinen toiminta. Tanssin keinoin on mahdollista luoda avartavia ja vaihtoehtoisia tulkintoja todellisuudesta.
Opettajat ovat sanoittaneet auki myös sitä, kuinka todellisuus freelancer-työskentelyyn perustuvalla taidealalla on hyvin usein poikkeusolojen kaltainen. Työtä tehdään yksin epätyypillisinä aikoina. Tässä on ollut hyvä sauma kurkistaa tulevaan ja linkittää opiskeluja työuraan.
“Monesti siirtymä opiskeluista työelämään on se kaikista vaikein. Tässä ajassa on ollut hienoa se, että opiskelijoita on voinut tukea itsenäisessä, freelancer-elämän kaltaisessa tilassa. Siirtymä valmistumisen jälkeen tulee näin olemaan helpompi”, kertovat Sipilä ja Keski-Liikala.
Tuntemattoman tulevaisuuden askeleet löydetään yhdessä
Ammattiopisto Livessä tanssialan opetushenkilökunta ei ole pyrkinyt poikkeuskeväänä esittämään opiskelijoille, että he tietäisivät, mitä tulee tapahtumaan. Jasmiina Sipilä kertoo, että vaikka olisi halunnut suunnitella kaiken valmiiksi, se ei ole ollut mahdollista. Uutta tapaa työskennellä on rakennettu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Myös työparityöskentely on korostunut.
”Olemme käyttäneet paljon aikaa keskusteluun ja pitäneet punaisena lankana tutkinnonosien osaamistavoitteita. Kaikki muu on rakentunut siihen ympärille opiskelijoiden sen hetkisten tarpeiden mukaan. Tämä on ollut hyvin dialoginen, toisia kuunteleva tapa työskennellä”, kertovat Sipilä ja Keski-Liikala.
“Aika on tuonut tiettyä yhteenkuuluvuuden tuomaa mielihyvää, koska olemme kaikki, opetushenkilökunta ja opiskelijat, yhdessä lähteneet rakentamaan tätä kokonaisuutta ja tukeneet toisiamme sen onnistumisessa.”
Keski-Liikala jatkaa, että ammatillisen koulutuksen ja erityisopetuksen kannalta he ovat tietyllä tavalla pudonneet tyhjän päälle. Hetkellisyys on ollut läsnä työskentelyssä vahvasti. Tarttuminen hetkeen ja herkkyys on läsnä taiteessa ja sen opetuksessa muutenkin. Uuden oppimisympäristön muodostumisessa on auttanut se, että taidepedagogiikkaan on sisäänrakennettu toimintatapoja, jotka ravistelevat totuttuja ajatusmalleja, rohkaisevat todellisuuden kriittiseen tarkasteluun ja yhteistoiminnallisuuteen.
Taidepedagogiassa ei normaalitilanteessakaan mennä valmiin vastauksen kanssa opiskelijoiden eteen. Taide- ja erityispedagogiikka muistuttavat toisiaan siten, että ne molemmat ovat pääpiirteittään kuuntelemista. Menetelmät ja keinot ovat hyvin sovellettavissa poikkeustilaopetukseen. Erityispedagogeilla on jo hallussa ennakoiva, johdonmukainen toimintatapa, joka on tullut tarpeeseen muissakin etätöissä maailmanlaajuisesti.
Saaliiksi poikkeuskeväästä jäivät haastateltaville kasvaneet digitaidot sekä ymmärrys siitä, että opintoja voi edistää monimuotoisilla tavoilla kunnioittaen kestäviä työtapoja ja yksilöllisiä tarpeita. Liven tanssialalta viedään tuliaisina tulevaisuuteen entistä dialogisempi työpatapa, jossa luovuus ja yhdenvertaisuus korostuvat.
Ammattiopisto Liven opetushenkilökunta ja opiskelijat kirmaavat kesälaitumille 3.7. Haastateltavina olivat tanssialan perustutkinnon vastaava opettaja, tanssitaiteen maisteri Jasmiina Sipilä ja tanssin ammatillinen opettaja, ohjaaja Toni Keski-Liikala sekä kuusi tanssialan opiskelijaa. Opiskelijoiden nimet on muutettu. Keski-Liikala toimii myös Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hankkeen ohjausryhmässä.
Kirjoittaja Anna-Liisa Parkkinen on Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -ja Kestävä rahasuhde -hankkeiden asiantuntija ja tanssitaiteen maisteri, joka työskentelee ammattiopisto Liven tanssin tuntiopettajana.
