Ennen kuin siirryimme joukolla neljän seinän sisään viettämään poikkeustilaa, nuoret riimittelivät musiikkityöpajassa kappaleen, jonka sanoma ei oikeastaan ole kovin kaukana nykytilanteesta. Kotikaupunkini kadut tuntuvat tosiaan tyhjiltä ja kävelyretket siellä puolisalaa suoritetuilta vaarallisilta hiippailuilta.
Koronan aiheuttamasta poikkeustilasta tulee tämän päivän nuorille heidän sukupolvikokemuksensa, joka vaikuttaa heidän koko elämäänsä. Poikkeustilasta tekee erityisen se, että se vaikuttaa maailmanlaajuisesti kaikkiin ikäluokkiin sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Korona vierailee myös jokaisen nuoren elämässä ja tekee itsestään pyytämättä tämän ajan nuorten avainkokemuksen.
Nuoret eivät ainakaan uutisoinnin mukaan kuulu pandemian riskiryhmiin. He voivat kuitenkin olla ryhmä, joiden elämänpolkuihin korona vaikuttaa kaikista voimakkaimmin. Lasten ja nuorten säätiön äskettäin julkaistusta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että kyselyyn vastanneista nuorista noin kolmasosa kertoo pohtivansa tulevaisuutta nyt enemmän. 13 prosenttia vastaajista uskoi myös, että kriisistä seuraa jotakin hyvää tulevaisuudessa. Lue koko selvitys täältä: 10 kysymystä koronatilanteesta.
Koulujen opetushenkilökunta ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ovat digiloikanneet urakalla viime viikkojen aikana taatakseen nuorille edes osan siitä tiedosta, joka heidän tulisi odotusten mukaisesti omaksua. Aikuisilla huoli jyllää, opinnot viivästyvät, numerot laskevat, miten käy opiskelupaikan – ja ensimmäinen kesätyökokemus, se on taatusti pilalla. Onko mitään tilalla?
Nämä huolettavat myös nuoria, mutta muitakin murheita on. Kavereiden kanssa ei voi viettää aikaa, ja harrastaminen ja muut omat jutut hankaloituvat.
Frendien kanssa läppää ku heittää, aika lentää ja nauruu riittää.
Kotona voi olla tylsää ja ärsyttävää. Kun elämä on muuttunut yhtäkkiä eristyksissä eletyksi poikkeustilaksi, toisia ihmisiä ja yhdessä vietettyä aikaa tulee ikävä. Nuoret tietävät, mikä on tärkeintä.
Kun tämä loppuu ja astumme uuteen koronanjälkeiseen aikakauteen, voi seuraava sukupolvi olla avainkokemuksensa kautta viisaampi kuin vanhempansa. Tästä, tai muustakaan, ei tarvitse selvitä yksin. Jaettu avainkokemus yhdistää, ja saa näkemään hyvien ihmissuhteiden arvon uudessa valossa.
Jos elämä ois kuin Disney-leffaa, se olis silloin aika kliffaa. Jos siitä tuliskin kauhuleffaa? Jos elämä ois kuin Disney-leffaa, oman puolisoni voisin treffaa.
Kuuntele Taidot elämään -toiminnassa valmistunut huikea kappale Elämä kuin leffaa. Kappaleen ovat tehneet ammattiopisto Liven Valma-ryhmäläiset helmikuussa 2020.
Kirjoittaja on Lasten ja nuorten säätiön asiantuntjia Anna-Liisa Parkkinen.
