Vuodesta 2015 lähtien peruskoulun jälkeen on ollut mahdollista suorittaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentava Valma-koulutus. Koulutukseen voi nykyään hakea missä vaiheessa vuotta tahansa ja se on laajuudeltaan 60 osaamispistettä. Koulutuksen vuosittain läpikäyneiden nuorten määrä on lähes tuplaantunut, mutta harva tietää silti sen olemassaolosta. Lukuvuonna 2015–2016 Valman kävi 4 859 nuorta, kun vuonna 2019 luku oli jo 9281 nuorta. Lasten ja nuorten säätiö on toiminut Valma-koulutuksen kanssa yhteistyössä sen perustamisesta lähtien.
Työelämän murroksessa tulevaisuutta on rakennettava jalat tukevasti maassa ja katse tulevaisuudessa. Valma-koulutus antaa mahdollisuuden nuorille pohtia vielä tulevaisuutensa suuntaa peruskoulun ja toisen asteen välillä. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytyksiä hakeutua perustutkintokoulutukseen sekä tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan yksilöllisiä vahvuuksia tulevaa opiskelua ja työelämää varten.
Valmentava koulutus ei tähtää tutkintoon, mutta tarjoaa monipuolista tukea oman polun löytämiseen ja itsenäisen elämän rakentamiseen. Käytännössä nuori vahvistaa Valmalla opiskelutaitojansa, tutustuu eri ammatteihin sekä voi halutessaan korottaa peruskoulun arvosanoja perustutkintokoulutusta varten.
Oppivelvollisuusiän nostaminen voi lisätä Valma-opiskelijoiden määrää
Oppivelvollisuusikä on tarkoitus nostaa kahdeksaantoista ikävuoteen vuonna 2021. Tausta-ajatuksena muutoksessa on, että kaikki suorittaisivat toisen asteen koulutuksen. Siksi peruskoulun ja toisen asteen välinen nivelvaihe on jatkossa entistä tärkeämpi. Valma-koulutus voi olla jatkossa yhä suurempien opiskelijamäärien läpikäymä etappi.
Vastuukysymykset mietityttävät oppivelvollisuusiän nostamisessa. Erityisesti nousee esille sellaiset haavoittuvaisissa elämäntilanteissa olevat nuoret, joille koulunkäynti ei ole ollut helppoa koulussa koetun syrjinnän tai muiden haasteiden takia.
Esimerkiksi oppimisen vaikeuksiin tulisi saada tehostettua ja laadukasta tukea, jotta opinnot sujuisivat ja johtaisivat merkityksellisen ammatin saamiseen. Koko kouluyhteisön sosiaalisiin taitoihin ja yhteenkuuluvuuden tunteen kulttuuriin tulisi kohdistaa erityistä mielenkiintoa ja toimia, jotta opiskelu ja työ voisi olla aidosti mielekäs osa elämää. Mikäli tukea ei ole tarjolla, lisävuodet oppivelvollisuudessa voivat johtaa pidentyneeseen levottomuuden kierteeseen.
Lisäaika opinnoissa toimii hyvin, mikäli uudet rakenteet suunnitellaan kestäviksi. Tulevaisuuden muutossuuntien huomioiminen ja monipuolisten poikkitaiteellisten ja -tieteellisten menetelmien hyödyntäminen opinnoissa voi olla keino luoda edellytyksiä hyvään, kestävään elämään. Tulevaisuudessa esimerkiksi tiimeissä tehtävä työ korostuu. Valma-koulutuksessa vahvistetaan muun muassa sosiaalisia taitoja, jotka karttuvat parhaiten tutussa ja turvallisessa ryhmässä.
Itsetuntemus rakentuu kohtaamisissa
Tulevaisuuden kannalta kestävien päätösten tekeminen vaatii muutoksia rakenteissa ja tavoitteissa. Muun muassa eriarvoistumisen, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation aiheuttamat ilmiöt monimuotoistavat elämää ja työelämää siten, että omaa työnkuvaa ja uraa ei voi varmasti suunnitella kovin monen vuoden päähän. Omien vahvuuksien tunnistamaan oppiminen ja erilaisten mahdollisten tulevaisuudennäkymien visiointi on tärkeä osa kasvua aikuiseksi. Siksi uusien näkökulmien avaaminen poikkitieteellisen ja -taiteellisen toiminnan kautta tulisi olla nuorten kanssa tehtävän työn kulmakivi.
Omaa paikkaa etsivien Valma-nuorten määrän kasvaessa ja oppivelvollisuusiän noustessa tukitoimien laatua tulisi tarkastella kriittisesti. Paperilla hyvältä näyttävät toimet kuten koulunkäyntiavustajien lisääminen eivät auta oikeasti, mikäli koulussa ei ole ketään jokapäiväisessä arjessa mukana olevaa aikuista kohtaamassa nuoria ja heidän monipuolisia ja ainutlaatuisia persooniaan. Oppiminen ja itsetuntemus kasvavat yhdessä tekemällä. Taidelähtöiset ja luovat projektit tarjoavat tähän erinomaisen alustan.
Lasten ja nuorten säätiön hankkeiden taidelähtöiset menetelmät ja tulevaisuuteen suunnattu työote tukevat opiskelijoiden itsetuntemusta ja tarjoavat uusia näkökulmia elämään. Taidetyöpajat ovatkin löytäneet oman paikkansa Valma-ryhmien ja muiden yhteistyöoppilaitostemme arjessa. Taidelähtöiseen toimintaan on sisäänrakennettu yhdessä tekeminen ja yhteisesti tuotettu kokemus. Vaikka tulevaisuuden unelma-ammatti ei liittyisikään taiteeseen, voi luovan toiminnan kautta kehittyä, oivaltaa asioita itsestä ja toisista ja rakentaa ainutlaatuisia muistoja opiskeluajoilta.
Kirjoittaja Anna-Liisa Parkkinen työskentelee Lasten ja nuorten säätiössä asiantuntijana Taidot elämään -hankkeessa, jonka kohderyhmää ovat Valma-ryhmissä opiskelevat nuoret. Hän on koulutukseltaan taidehallinnon maisteri ja tanssitaiteen maisteri ja työskentelee myös erityisammattioppilaitoksen tanssialan perustutkintolinjan ammatillisena tuntiopettajana.
Kuvassa Anna-Liisa vetää Ammattiopisto Liven Valma-opiskelijoiden projektinäyttämöä eli tilaisuutta, jossa katsotaan nuorten Taidot elämään -toiminnan teokset.
