PISA 2018 Suomen pääraportti julkaistiin vuoden 2022 alussa. Raportista käy ilmi, että hyvällä lukutaidolla on yhteys paperisten kirjojen lukemiseen. Vastaavasti heikkoon lukutaitoon kytkeytyy matalampi sosioekonominen perhetausta ja se, että nuori viettää netissä runsaasti aikaa. Selvää on, että jokaisessa perheessä ei tartuta paperiseen kirjaan ja kouluilla on haasteita vastata yhä enemmän eriytyvään lukutaitoon.
Tapaamme usein ajatella, että netissä vietetty aika ei ole kognitiivisesti stimuloivaa. Tämä avaa myös väylän vastakkainasettelulle: on korkeakulttuuria ja on väheksyttävämpiä kulttuurin muotoja. Huolipuhe ja keskustelut ”oikeanlaisesta lukemisesta” vieraannuttavat entisestään heitä, jotka eivät koe olevansa perinteisen kirjallisuuden harrastajia. Netti on runsas tekstimaailma ja nuori lukija voi itse valita polkunsa ilman aikuisia portinvartijoita. Internet on parhaimmillaan demokraattinen alusta, joka mahdollistaa nuorten aktiivisen toimijuuden.
Lukutaitoon vaikuttaa myös lukuharrastus. Lasten ja nuorten oma lukuharrastuneisuus konkretisoituu vapaa-aikaan. Nuorisotutkimusseuran julkaiseman Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 tuloksista käy ilmi, että nuoret käyttävät netissä kuluttamaansa aikaa yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja viihteeseen. Tämä ei siis juuri poikkea siitä, millainen rooli paperisellakin kirjalla on: se voi joko kartuttaa lukijansa tietämystä tai viihdyttää häntä, parhaimmillaan molempia. Sekä kirjalla että netillä täytetään siis samoja tarpeita.
Meidän tulisi sen sijaan entistä enemmän tukea lukuharrastuneisuuden ja lukutaidon kehittymistä netissä.
Lukutaidon eriytymiselle on huomattu olevan sosioekonomiset taustavaikuttajat. Perhetaustan vaikutukseen on toki haastavaa löytää nopeita ratkaisuja. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millä tavalla tekstit ja tarinat ovat nuorten saatavilla niissä foorumeissa, joissa he joka tapauksessa viettävät aikaa.
Nuorten ”somessa roikkumista” ei siis tulisi halveksia. Meidän tulisi sen sijaan entistä enemmän tukea lukuharrastuneisuuden ja lukutaidon kehittymistä netissä. Voimme yrittää vaikuttaa siihen, mihin nuoret netissä uppoutuvat ja millaista sisältöä sieltä löytyy.
Esimerkiksi somevaikuttajien kanssa toteutettavat lukutaitokampanjat ovat keskeinen tapa herättää nuorten huomio siihen, että jokainen on lukija – vaikka vain selaisi sosiaalisen median sisältöjä. Kampanjat, joissa vaikuttajat auttavat viestin leviämisessä ovat siksi tärkeässä roolissa lukutaitotyössä. On ollut ilo huomata, miten useat vaikuttajat ovat lähteneet mukaan eri lukutaitokampanjoihin. Read Hour -kampanjaa olemme ideoineet yhdessä nuorten kanssa ja tuoneet kampanjaan nuorten itse tuottamaa sisältöä.
Netin monimuotoisten tekstien ja viestien tulkitsemisessa tarvitaan toki harjoittelua. Mutta kuten joku syttyy maratonin juoksemisesta, toiselle pienet kävelylenkit ovat mieluisampia. Samalla tavalla meidän tulee tukea ajatusta siitä, että lukemista ja kirjallisuuttakin tulee voida harrastaa eri tavoilla. Myös “roikkumalla somessa”. Lukemiseen liittyvien asenteiden tulee olla sallivampia monimuotoisille alustoille.
Kirjoittaja työskentelee Lasten ja nuorten säätiössä Read Hourin ohjelmapäällikkönä. Read Hour huipentuu vuosittain 8. syyskuuta vietettävään yhteiseen lukutuntiin.
