Suomen Pankki julkaisi tammikuussa ehdotuksen Suomen talousosaamisen kansalliseksi strategiaksi. Strategian visio on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksen ja yhteistyötoimijaverkoston antamien lausuntojen pohjalta laaditaan käytännönläheinen kansallisen tason toimintasuunnitelma strategian toteuttamiseksi.
Lasten ja nuorten säätiön antamassa lausunnossa painotimme tunnetaitojen ja asenteiden merkitystä talousosaamisen ja kestävän rahasuhteen rakentamiseksi. Kokosimme tähän lausuntomme keskeiset kohdat, jotka tuovat erityisesti nuorten näkökulman ja tarpeet esiin.
Tunnetaidot, ylisukupolvisuus ja digitalisoituminen
On tärkeää tunnistaa rahaan liittyviä tabuja ja normalisoida rahasta puhumista siten, että erilaisista taustoista tulevilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun rahasta ja tulla kuulluksi.
Rahaan liittyvät asenteet ja tunnetaidot luovat nimittäin pohjan tulevaisuuden taloustaidoille, joita tarvitaan, kun taloudellinen ympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Näiden vahvistaminen tarvitsee huomiota ja pitkäkestoista toimintaa, jotta yksilöt tiedostaisivat oikeasti ne tekijät, jotka vaikuttavat heidän kulutuskäyttäytymiseensä.
Luottamus omaan talousosaamiseen ja vaikutusmahdollisuudet omaan taloudelliseen tulevaisuuteen periytyvät vahvasti sukupolvelta toiselle. Talousosaamisen strategian tulee tähdätä siihen, että taloustaidot ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla ja kuuluvat kaikille.
Eri ikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on erilaiset valmiudet hoitaa raha-asioitaan digitaalisissa ympäristöissä. Ostamisen ja maksamisen muotojen muuttuminen vaatii kansalaisilta jatkuvaa uuden oppimista.
Sosiaalisen median ja mainonnan luomat mielikuvat kuluttamisesta, erilaisista helpoista luotoista ja alhainen korkotaso vaativat erityisesti nuorten medialukutaidon vahvistamista. Nuorten siksi, että he ovat erityisen aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja vaikuttuvat mainonnasta aikuisia helpommin.
Strategian toteutuksesta yhdenvertainen ja osallistava
Toimintasuunnitelman tekemiseen ja suunnitteluun olisi osallistettava eri kohderyhmät aina mahdollisuuksien mukaan. Toimintasuunnitelman muotoilemisessa kannatamme saavutettavaa ja yhdenvertaisuutta edistävää suunnittelua, joka ottaa huomioon eri kohderyhmien taustat.
Toimintasuunnitelmassa tulisi huomioida kohderyhmien erilaiset valmiudet ja toiveet käyttää erilaisia alustoja. Esimerkiksi nuoret arvioivat viettävänsä tulevaisuudessa yhä enemmän aikaansa sosiaalisessa mediassa (Lasten ja nuorten säätiön Unelmien some 2021 -selvitys, 2021). Nuoret toivovat sosiaalisesta mediasta tärkeää yhteiskunnallisen keskustelun alustaa ja paikkaa, jossa voi oppia ja lisätä tasa-arvoa.
Talousosaamisen strategian tärkeä tehtävä on vahvistaa ihan kaikkien talousosaamista, ja siksi sosiaalista mediaa hyödyntävien talousosaamispalveluiden tulee olla helposti tavoitettavia ja ymmärrettäviä erityisesti nuorille, jotta he oppivat jo varhain käyttämään niitä. Neuvontapalvelut ja muut toiminnot tulisi löytää helposti kunkin kohderyhmän jo valmiiksi käyttämiltä alustoilta.
Sisällöllisesti talousosaamisen strategian tulisi kehittää jatkuvan oppimisen ja tunnetyöskentelyn taitoja, jotka vaikuttavat strategiaehdotuksessa mainittuun asenteen kehittymiseen.
Talousosaamisen strategiassa on tärkeää huomioida se, ettei yksilöä tule vastuuttaa yksin talousosaamisen haltuun ottamisesta, vaan huomio tulee kohdistaa myös rakenteisiin. Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet, koska helppoa, korkeakorkoista lainaa on saatavilla matalalla kynnyksellä ja sitä markkinoidaan näyttävästi kanavissa, joita erityisesti nuoret käyttävät.
Kysymys ei ole siis pelkästään siitä, että talousosaaminen olisi huonontunut, vaan siitä, että ympäristö, jonka vaikutuksesta taloudellisia päätöksiä tehdään, on muuttunut. Huomiota tulee kiinnittää siis yksilön vastuun ja taloustaitojen lisäksi myös medialukutaitoon sekä palveluntarjoajien vastuulliseen ja eettiseen talouskäyttäytymiseen.
Strategian tavoitteet toteutuvat tehokkaalla koordinoinnilla ja laajalla yhteistyöllä
Strategiaehdotuksen tavoitteet kuuostavat realistisilta: kansalaisten talousosaaminen paranee kolmella eri tasolla (tietämys, toiminta ja asenteet), talousongelmien ennaltaehkäiseminen, tuki- ja neuvontapalvelujen lisääminen talousasioissa ja kansalaisten tukeminen heitä hyödyttävien valintojen tekemisessä Erityisen tärkeänä pidämme strategian mission mukaista tavoitetta saada kansalaiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään ja toimimaan eettisellä ja kestävällä tavalla kuluttajina.
Strategian tavoitteet on mahdollista toteuttaa, kun eri toimijoiden työtä koordinoidaan tehokkaasti, ja yhteistyö ja osaamisen vaihto mahdollistetaan. Talousneuvontaa ja -opetusta järjestävien eri tahojen toiminnot ja talousosaamisen strategian osa-alueet tulee kartoittaa ja niiden lisäksi tunnistaa vähiten katetut osa-alueet sekä päällekkäiset toiminnot. Samankaltaista toimintaa järjestävät tahot voisivat muodostaa kollegioita tai ryhmiä, jotka suunnittelevat toimintaa yhdessä ja hyötyvät monipuolisesti toistensa osaamisesta.
Lasten ja nuorten säätiön Kestävä rahasuhde -toiminnassa ammattiopintoihin valmentautuvat nuoret vahvistavat tunnetaitojaan suhteessa omaan talouteensa ja kestävään kuluttamiseen digitarinatyöskentelyn keinoin.
