Lasten ja nuorten sosiaalisen median kuluttamiseen käytettävä aika on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Instagramin ja YouTuben kaltaiset alustat tarjoavat nuorille uuden ulottuvuuden, jossa omia sosiaalisia suhteita on helppo jatkaa käden ulottuvilta löytyvän älylaitteen avulla ajasta ja paikasta riippumatta.
Somessa on helppo sokaistua luksukselle.
Nopealla tahdilla lisääntynyt digitaalisten sisältöjen kuluttaminen on avannut nuorille väylän entistä kaupallisempaan maailmaan. Sosiaalisen median alustat pursuavat toinen toistaan kalliimpia merkkituotteita ja -vaatteita, joita seuraajat ihastelevat vaikuttajien julkaisuista. Kuvavirtaa selatessaan voi huomata uppoutuvansa brändien maailmaan. Miksen minäkin voisi hankkia tuota takkia itselleni?
Lisääntyneellä kuluttamisella on kääntöpuolensa. Vastuullinen kuluttaminen ja ympäristönäkökulmat ovat yhteiskuntamme kulmakiviä, mutta kulutushysteria voi tuoda ison loven myös nuoren järkevään taloudenhoitoon, rahasuhteeseen ja rahan arvon ymmärtämiseen. Somessa on helppo sokaistua luksukselle.
Talouden tulisi olla yksi niistä asioista, joista nuoren ei tarvitsisi huolehtia astuessaan itsenäiseen elämään.
Talouden tulisi olla yksi niistä asioista, joista nuoren ei tarvitsisi huolehtia astuessaan itsenäiseen elämään. Siksi on tärkeää, että nuorella on tarvittavat tiedot, taidot ja suhtautuminen rahaan ja talouteen. Ymmärrys taloudesta tuo mielenrauhaa, joka vaikuttaa suoraan ihmisen kokemaan hyvinvointiin. Samalla se ehkäisee mahdollisia tulevaisuuden talousongelmia, kuten ylivelkaantumista, ja on siten merkittävässä osassa paitsi nuoren itsensä elämää, myös yhteiskuntamme tulevaisuutta.
Kyselytutkimuksen mukaan yli 40 000 nuorta astuu aikuisuuteen ilman riittävää taloudellista osaamista. Koululla ja kodilla on merkittävä rooli jokaisen nuoren talouskasvatuksessa, mutta nykyisellä sosiaalisen median aikakaudella myös vaikuttajilla on vastuunsa. Vastikään julkaistu #Agentit – nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa -hanke sen kertoo: mitä enemmän nuori aikaansa somessa viettää, sitä tärkeämpää kuluttamisesta hänelle muodostuu.
Valtaosa nuorista rakentaa identiteettiään sosiaalisen median kautta brändien ja kuluttamisen avulla yhä nuorempana altistuen päivittäin vaikuttajien tuomien mielikuvien ääreen. Ilmiö ei ole uusi – nuoret ovat aina ottaneet mallia idoleiltaan. 2010-luvulla rokkitähdet ovat vaihtuneet tubettajiksi, joiden esittelemät tuotteet myydään loppuun tunneissa. Nuoret haluavat olla kuin idolinsa, ja he hankkivat sosiaalista pääomaa kuluttamalla oman sosiaalisen ympäristönsä hiljaisesti hyväksymiä brändejä.
Julkisesti rahasta puhuminen koetaan usein kiusalliseksi, koska se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden: raha ei jakaudu tasaisesti.
Asetelma ei ole ongelmaton, sillä monet nuoret kokevat suhteensa vaikuttajiin jopa kaverilliseksi, jolloin heidän tuottamalle sisällölle ollaan entistäkin vaikutteisempia. Nuori haluaa kuulua joukkoon. Silloin vanhemmilta pyydetään rahaa merkkituotteisiin, joita päältä olisi hyvä joukkopaineen vuoksi löytyä. Suhde rahaan saattaa vääristyä, kun kalliit vaatteet ja luksuslomat ovat silmien edessä jatkuvasti.
Raha herättää valtavasti tunteita. Julkisesti rahasta puhuminen koetaan usein kiusalliseksi, koska se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden: raha ei jakaudu tasaisesti. Sen sijaan, että rahasta vaietaan, kannustan ihmisiä puhumaan rahasuhteestaan avoimesti. Tässä, jos jossain on vaikuttajilla mahdollisuus toimia vastuullisesti!
Miten kävisi, jos vaikuttajat ottaisivat aktiivisesti sisällöissään esiin järkevän taloudenhoidon, rahan arvon ja velaksi ostamisen?
Rahasta puhuminen on suomalaisille tabu, jota pitäisi normalisoida yhteiskunnallisessa keskustelussa ikäryhmään katsomatta. Miten kävisi, jos vaikuttajat ottaisivat aktiivisesti sisällöissään esiin järkevän taloudenhoidon, rahan arvon ja velaksi ostamisen? Olisiko mahdotonta ajatella, että rahasta puhuttaisiin avoimesti? Parhaimmassa tapauksessa avoimuus voisi ennaltaehkäistä monen nuoren velkaantumista ja parantaa ymmärrystä talousosaamisen tärkeydestä kohti tasapainoista tulevaisuutta.
Rahasuhde kun on yksi jokaisen nuoren tärkeimmistä suhteista elämässä.
Aada Lätti työskentelee Danske Bankissa viestintäasiantuntijana muun muassa nuorten talousosaamishankkeiden parissa. Vapaa-ajallaan sosiaalisen median vaikuttajana toimiva Aada kuuluu Lasten ja nuorten säätiön Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntijaraatiin.
