Nuorisobarometri on laaja kokonaisuus, joka kaikkien yhteiskunnan kehityksestä kiinnostuneiden kannattaa lukea läpi. Lotta Haikkola ja Sami Myllyniemi ovat tehneet loistavaa työtä laajan tilastoaineiston keräämisessä ja sen analysoimisessa. Barometrista löytyy myös monta kiinnostavaa tieteellistä artikkelia. Pureudumme tässä kirjoituksessa Vuoden 2019 Hyvää työtä! -nimisessä barometrissa olevaan työn tulevaisuuteen liittyvään tilastoaineistoon.
Työ muuttuu, entä nuorten asenne työhön?
Tehdään heti alkuun pari asiaa selväksi: nuoret arvostavat työtä ja he suhtautuvat työelämään tosissaan. Nuorisobarometri toisensa jälkeen on osoittanut, että nuorten työmoraalissa ei ole mitään vikaa. Uusin barometri osoittaa, että nuoret ovat sitoutuneita työelämään ja työ on nuorille jopa aiempaa tärkeämpi osa elämää.
Samalla barometrista selviää, että millenniaalien suhde työhön on osittain erilainen kuin vanhempien sukupolvien. Tuloksissa korostuu työn merkityksellisyyden arvostus ja se, että nuoret eivät pidä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymistä automaattisesti huonona. Alleviivataan kuitenkin uudestaan: työn tekeminen on nuorille tärkeää. Se, että työn merkitys ei liity pelkästään palkkaan, on pelkästään hyvä asia.
Nuoret suhtautuvat työn tulevaisuuteen luottavaisesti
Työn tulevaisuuteen on julkisessa keskustelussa iskostunut vahva epävarmuuden leima. Samalla alustatyö ja muut uuden työn muodot ovat saaneet niiden todelliseen osuuteen nähden turhan korostuneen aseman. Nuorisobarometri ja monet tutkimukset ennen sitä osittavat, että nuoret ovat edelleen kiinnostuneita erityisesti vakituisista ja pitkäkestoisista työsuhteista.
Epävarmuuden lisäksi työelämän tulevaisuuteen liitetään toistuvasti monia uhkakuvia. Saamme usein lukea, kuinka teknologinen kehitys vie työpaikat, eikä nykyinen osaaminen riitä tulevaisuudessa. Kiinnostava havainto barometrissa on, että nuoret eivät itse asiassa näe työelämän tulevaisuutta kovinkaan epävarmana. Suurin osa nuorista luottaa vakituisen työn löytymiseen ja siihen, että työtä ylipäätään riittää tulevaisuudessa. Myös Lasten ja nuorten säätiön tekemä Tulevaisuuden työ -selvitys (2018) osoitti, että valtaosa yläkouluikäisistä nuorista ei pelkää työelämän tulevaisuutta.
Kiinnostavaa on myös se, että nuorista alle puolet uskoo vaihtavansa urallaan useita kertoja työpaikkaa. Samalla vain neljäsosa nuorista uskoo vaihtavansa ammattia työurallaan. Nuorten suhde työhön ja työmarkkinoihin onkin barometrin mukaan melko luottavainen, eikä vastaa ennakkokäsityksiä pirstaloituneesta ja epävarmasta työelämästä.
Ammatinvalintaan liittyvät ratkaisut isoimpia kysymyksiä nuorten elämässä
Koska työ muuttuu, on vaikea ennakoida, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Kuten olemme Lasten ja nuorten säätiönkin kirjoituksissa useaan otteeseen (esim. HS 7.6.2019) painottaneet, on olemassa taitoja, joiden voidaan olettaa olevan tärkeitä myös tulevaisuuden työelämässä riippumatta siitä, minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu.
Barometrissa tuodaan esiin, että nämä taidot, kuten ongelmanratkaisukyky, luovuus ja sosiaaliset taidot ovat myös niitä taitoja, joita nuoret itse uskovat elämässään tarvitsevansa. Opintopolun ja ammatinvalintaan liittyvät kysymykset askarruttavat monia nuoria, ja syystäkin, sillä ne ovat isoimpia ratkaisuja nuorten elämässä.
Barometri osoittaa valitettavan faktan: nuoret eivät koe saavansa uravalintoihinsa riittävää ohjausta. Esimerkiksi lukiolaisista ainoastaan kolmasosa kokee ohjauksen olleen riittävää. Moni nuori hakeutuu eteenpäin tietämättä, mitä haluaisi opiskella ja työkseen tehdä.
Barometrissa tuodaan esiin Purkutalkoot-hankkeen tuloksia, joiden mukaan nuorten siirtymät nousevat yleensä tämän hetken lähtökohdista, eivätkä ne perustu pitkän aikavälin tarkasteluun. Nuorten tulevaisuuden kannalta olennaisimmat valinnat eivät siis ole tulevaisuusorientoituneita. Koska työelämä kuitenkin muuttuu vauhdilla, on tämä asia, johon on kiinnitettävä selvästi nykyistä enemmän huomiota. Tähän työhön myös koulun henkilökunta tarvitsee aiempaa enemmän tukea.
Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu koulutti vuonna 2019 lukioiden opettajia työn murrokseen liittyvistä teemoista. Hankkeen aikana nousi esiin, että erityisesti opinto-ohjaajat tarvitsevat konkreettisia työvälineitä, joiden avulla he voivat käsitellä työn murrosta opiskelijoiden kanssa. Tähän tarpeeseen vastasimme käynnistämällä Opinto-ohjaajille suunnatun koulutushankkeen vuoden 2020 alusta.
Ohjauksen lisäksi Nuorisobarometrissa korostetaan ammatinvalinnan osalta työelämän ensikosketuksen merkitystä. Puolet vastaajista kertoi kesätöillä ja työharjoitteluilla olleen melko tai erittäin paljon vaikutusta uravalintaan. Ensikosketus oli kaikkia muita vaihtoehtoja, kuten vanhempia, koulua, mediaa tai kavereita merkittävämpi nuorten uravalintaa määrittävä tekijä. Ensikosketuksen tärkeydestä kirjoitti myös asiantuntijamme Sara Peltola Helsingin Sanomissa 28.2.2020. Näillä kokemuksilla voi olla nuoren elämässä hyvinkin käänteentekevä vaikutus.
