Opetusta ja koulun toimintaa tulee kehittää nuorten tarpeet edellä. Näin uskotaan Muuramen lukiossa, jonka toiminnassa painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä, ja jonka opiskelijoita tuetaan itsenäiseen vastuun kantamiseen. Koulun rehtori Aki Puustinen osallistui työnsä tueksi Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan. Luonnollisesti nuorillekin oli tässä oma roolinsa.
Rehtori Aki Puustinen, Muuramen lukiossa panostetaan kokeiluihin ja nuorten itsenäiseen vastuunkantoon. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Toiminnassamme korostuvat kestävä kehitys ja yrittäjyyskasvatus, ja yrittäjyyskasvatuksen mukaisesti ajattelemme, että työssä tulee keskittyä asiakkaaseen.
Lukiot eivät ole hallinnollista toimintaa ja aikuisia varten, vaan nuoria varten. Meidän täytyy kuunnella nuoria, että voisimme ymmärtää, millaisessa ympäristössä he elävät ja miten koulutuksen tulee tähän vastata.
Käytännössä tämä näkyy niin, että esimerkiksi kestävän kehityksen opiskelijamme suunnittelevat lukuvuoden aikana tapahtumia, tempauksia ja toimintaa, joiden toteutuksesta he vastaavat pääosin itse. Lisäksi opiskelijoiden tekemiä kehitysaloitteita käydään läpi opettajakokouksissa ja he ovat mukana kehittämässä taloa.
Kun nuoret huomaavat, että heidän toiminnallaan on merkitystä ja he voivat vaikuttaa asioihin, kokemus jää heidän mieliinsä itämään.
Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan kuuluu koulukohtainen projektitehtävä. Millaisen tehtävän teitte?
Teimme projektitehtävän historian ja maantieteen Maailma muutoksessa -opintojaksolla. Valitsimme opiskelijoiden kanssa Sitran megatrendikorteista kuusi teemaa, joita tarkasteltiin learning cafe -työskentelyssä. Valitut megatrendit olivat kestävyyskriisi, kaupungistuminen, data ja digitalisaatio, keinoäly ja globalisaatio vs. nationalismi.
Jokainen oppilasryhmä valitsi teemoista omat aiheensa ja tarkasteli, miten koulutuksen tulee huomioida kyseinen megatrendi. Pohdimme, antaako koulu eväitä sen käsittelyyn, millaisia keinoja koulu voisi tarjota ongelmien ratkaisemiseen ja miten yhteiskunnan tulisi varautua tai vastata siihen.
Jokaisesta teemaa lähdetään jatkossa viemään koulussa eteenpäin. Esimerkiksi kestävyyskriisin osalta todettiin, että kierrätys täytyy tehdä helpommaksi. Yhtenä huomiona tartuimme muovinkeräykseen, jota Muuramen alle 10 000 asukkaan kunnassa ei vielä ollut. Lukio teki asiasta kuntalaisaloitteen, ja nyt muovinkeräys on aloitettu.
Miten tulevaisuustyöskentely nuorten kanssa luonnistui? Mitä työskentelyssä tulee huomioida?
Työskentely oli paikoittain hankalaa, koska monilla nuorilla tulevaisuusorientaatio on lyhyt. Jos elämää yleensä miettii enintään kaksi viikkoa eteenpäin, on vuosien tai vuosikymmenten päähän on vaikea katsoa. Juuri siksi tulevaisuudesta täytyy puhua ja erilaisia tulevaisuuskuvia pohtia. Vain näin nuoret oppivat näkemään pidempää aikajännettä ja asioiden laajempaa merkitystä.
Myös lukion kurssimuotoisuus asetti työskentelylle haasteita. Projektin työstämiselle otettiin tunteja historian ja maantieteen opetuksesta. Silloin piti luottaa siihen, että opiskelijat lukevat tietyt kappaleet ja tekevät niihin liittyvät tehtävät itsenäisesti.
Huomioimme jatkossakin sen, että tulevaisuustyöskentelyyn tarvitaan mahdollisimman erilaisia näkökulmia. Siksi työskentelyyn osallistuvien opettajien tulee olla eri opetusalueilta. Omassa työssämme opettajat tekivät megatrendeistä esivalinnan, ja kävimme hyvän keskustelun siitä, miksi tietyt trendit olivat omista näkökulmistamme oleellisia.
Mitä mieltä olit Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmasta? Miten siitä saa eniten irti?
Valmennusohjelman luennot olivat laadukkaita. Erityisesti luentosarja tulevaisuuden johtamisesta oli itselleni antoisa. Sain konkreettisia vinkkejä ja ideoita johtamiseen.
Suosittelen valmennusohjelmaa kaikille, joilla on orastavaakaan kiinnostusta kestävän kehityksen teemoihin ja kestävään johtamiseen. Valmennusohjelmaan kannattaa ottaa oma työpari mukaan, koska on aina mahdollista, että jokaiseen tapaamiseen ei pääse mukaan. Valmennusohjelman teema on niin iso ja tärkeä, että se tulisi myös jakaa koko opettajakunnan kesken esimerkiksi kehittämispäivässä.
